"Äiti, tehdään taas Vappuna niitä
resitantteja", pyysi alle kymmenvuotias esikoiseni.
"Tehdään vaan", sanoin.
Perhosten ja lumitähtien muotoiset
rosetit olivat osa meidän perheen Vappu-traditiota. Tomusokerilla kuorrutettuina.
No, nyt on vasta tammikuu. Ja mitä sitten. Voisihan 'resitantteja' paistella talvellakin.
Mitä? Häh?
Noita samoja meilläkin aikanaan tehtiin. Nopeampia kuin munkin, mutta yhtä hyviä.
VastaaPoistaTäytyi oikein katsoa sanakirjasta. Mitä löysin? Resistanssin eli pätövastuksen. Resistenssin eli vastustuskyvyn. Ei taida kukaan, edes resitentti, tulla resistentiksi roseteille, jotka lienevät munkkien sukua.
VastaaPoistaJoskus tekee mieli viettää kesällä joulua ja valvoa yöllä ja lukea kirja lopusta alkuun ja heittää kärrynpyöriä mutta luikahtaa ulos oravanpyörästä ja pistää leivän päälle suklaalevy.
VastaaPoistaJatkoksi: iliman muuta resitantit tirisemään tammikuun päiväkahville. Kannatan.
Olen joka pääsiäinen miettinyt syödessäni pashaa, että kun tämä on niin hyvää ja ihanaa, niin miksi en tee tätä muulloin?
VastaaPoistaPitäisi repäistä!
Rosetteja pöytään, niin resistentti katoaa!
Ilman muuta tirisyttämään - tulee lämminkin siinä samalla ,D Ja kivaa puuhaa...
VastaaPoistaHih tuota Pajun kommenttia! :D
VastaaPoistaRosetteja en ole ikinä tehnyt, mutta kylläkin simaa tammikuussa. ;) (Kun kerran ostoslistassa oli sitruunoita. - Kun niin kirjoitin. -- Ja kun piti saada siemeniä multaan.)
((Ja nyt tekee mieli munkkeja, vanilja- ja omppusosetäytteellä... Laskiaispulla mantelitäytteellä kävisi myös mitä mainioimmin.))
Hauskaa ja maukasta oloeloiloa!
Kiitos hauskoista kommenteista,
VastaaPoistamaijamuru,
helanes,
paju,
susupetal,
polgara,
haavetar!
Aina löytyy hyviä syitä kiepauttaa elämää ylösalaisin, tehdä totutusta poikkeamisia! Eläköön luovuus ja huumorintaju!