Wau... Kivet ovat kauneimmillaan luonnossa, sattumanvaraisessa järjestyksessä. Alakuvassa ne ovat ahdettu omituisesti vieri viereen kuin pienet sotilaat.
Kaksi yläkuvaa ovat ihastuttavia yhdessä. Ehkä tuossa alimmassa vähän ahdistaa tuo pakotettu muoto, ne ovat kuin tehtaassa tai vankilassa. Ehkä haitkin tällaista kontrastia?
Tuima, kivet ovat persoonia, melkein kuin enneagrammissa ihmiset... työpöydälläni on lajitelma kiviä, ystävältä saatuja, ajatuksella että jokainen on oma persoonansa... Mikä ihme kivissä niin kiehtoo?
Kävin juuri sateessa kuvaamassa lisää kiviä ja nyt niin että ne näyttivät kiviltä. Uskomattomia värejä paljastui ruudulla, pienen pienet kivet näyttivät suurennettuina uskomattoman kauniilta. En tiedä mikä kivissä kiehtoo, pysyvyys? kauneus? salaperäisyys?
Välimeren huuhtomat...
kivet...
kadunrakentajan materiaalina.
Hienosti oivallettu sarja!
VastaaPoistaVeden hiomia kiviä, myös hyötykäytössä. Kauniita.
VastaaPoistaNämä elementit olivat esillä joka päivä keväisellä Rodoksen-matkallamme.
VastaaPoistaWau... Kivet ovat kauneimmillaan luonnossa, sattumanvaraisessa järjestyksessä. Alakuvassa ne ovat ahdettu omituisesti vieri viereen kuin pienet sotilaat.
VastaaPoistaMistähän on kadunrakentaja löytänyt noin monta munan muotoista kiveä..?
VastaaPoistaTarkoituksella vai ei, mutta kun katsoo kuvasarjaa, kivipolku ikäänkuin johtaa sinne rantaan, josta kivet ovat kotoisin - hieno kuvasarja.
VastaaPoistaKauniita kivetyksiä.
VastaaPoistaKivenheiton pituinen matka.
VastaaPoistaKaunis kuvasarja!
Kauniita kiviä, kaunis sarja.
VastaaPoistaKaksi yläkuvaa ovat ihastuttavia yhdessä. Ehkä tuossa alimmassa vähän ahdistaa tuo pakotettu muoto, ne ovat kuin tehtaassa tai vankilassa.
VastaaPoistaEhkä haitkin tällaista kontrastia?
Hyvä kuvaus ympäristön jatkuvasta muuttumisesta!
VastaaPoistahyvä sarja! kiertokulku se on kivelläkin.
VastaaPoistaNieppi, käynnistä ja kommentista!
VastaaPoistaSavisuti, parhaimmillaan vedessä, vedenrajassa...
Kirsi Myllyniemi, Rhodokselta nämäkin kuvat ja kivet...huhtikuun viimeiseltä viikolta, Falirakista.
Heidir, niin on ahdettu, mutta tuntuivat olevan ylpeitä siitä, että ovat oman kylän rantakiviä, joista kiveykset oli rakennettu...
Olli, kaipa niitä riittää kun tarkkaan valitsee :)
Inkivääri, hieno ajatus ja juuri niin. :)
Kiitos Blue, vesi sinun värinen!
Kiitos, Susupetal, kivenheiton matka ei täältä riitä, mutta ymmärsin ajatuksesi :)
Obeesia, kivillä on sielut. Niiden uniikit ilmeet kiehtovat.
Katriina, en hakenut kontrastia, mutta siltä se tosiaan näyttää. Hyvä pointti!
Liisa, niinpä. Toisaalta aika mukava ajatus, että oman alueen rannasta löytyy kiviä muuttuvan ympäristön tarpeisiin.
Kiitos, Anni, kivien kiertokulku; "katulapsia" ne ovat:) Oikea koti on meressä, rannalla, sikinsokin.
Siis kiitos, Nieppi. Sanat hitaammat kuin ajatukset :) MOT.
VastaaPoistaAallot hiovat kivet sileiksi, suloisiksi. Oikeita luomukiviä ovat, järjestyksessäkin.
VastaaPoistaPaju, kivissä on särmää aaltojen hyväilyistä huolimatta. Siksi ne viehättävät...kin. :)
VastaaPoistaKeskimmäisessä kuvassa näkyy kauniinvärisiä kiviä, varsinkin yksi punavalkokuvioinen kivi, joka näkyy isossa kuvassa.
VastaaPoistaTuima, kivet ovat persoonia, melkein kuin enneagrammissa ihmiset... työpöydälläni on lajitelma kiviä, ystävältä saatuja, ajatuksella että jokainen on oma persoonansa... Mikä ihme kivissä niin kiehtoo?
VastaaPoistaKävin juuri sateessa kuvaamassa lisää kiviä ja nyt niin että ne näyttivät kiviltä. Uskomattomia värejä paljastui ruudulla, pienen pienet kivet näyttivät suurennettuina uskomattoman kauniilta. En tiedä mikä kivissä kiehtoo, pysyvyys? kauneus? salaperäisyys?
VastaaPoistaAivan mainio kuvasarja! Itse rakastan kiviä, niitä on kerääntynyt eri elämän vaiheissa iso kasa:)Osa saatuja osa itse poimittuja.
VastaaPoistaTuima, ehkä näemme niitä kuvia ruudulla? Vedessä kivien sielut heräävät, värit hohtavat...
VastaaPoistaSalka, kiitos, matkoilta tarttuu mukaan kiviä, muuallakin ne aina puhuttelevat.