perjantaina, maaliskuuta 12, 2010
sunnuntai, helmikuuta 07, 2010
torstaina, joulukuuta 31, 2009
Onnellisempaa Uutta Vuotta 2010, Ihmiset!
"Ei paha ole kenkään ihminen,
vaan toinen on heikompi toista.
Paljon hyvää on rinnassa jokaisen,
vaikk' ei aina esille loista.
Kas, hymy jo puoli on hyvettä
ja itkeä ei voi ilkeä;
miss' ihmiset tuntevat tuntehin,
siellä lähell' on Jumalakin. "
Jotenkin juuri tänään, 31.12.2009
Hymyilevä Apollo
tuntuu olevan sittenkin väärässä.
vaan toinen on heikompi toista.
Paljon hyvää on rinnassa jokaisen,
vaikk' ei aina esille loista.
Kas, hymy jo puoli on hyvettä
ja itkeä ei voi ilkeä;
miss' ihmiset tuntevat tuntehin,
siellä lähell' on Jumalakin. "
Jotenkin juuri tänään, 31.12.2009
Hymyilevä Apollo
tuntuu olevan sittenkin väärässä.
sunnuntai, joulukuuta 27, 2009
Tuulee navakasti, ytimiin ja luihin asti,
lausui kuopukseni lastentarhan joulujuhlassa
samalla hameenhelmojaan jännityksestä ylös rullaten.
Navakka tuuli on puhallellut myös täällä.
maanantaina, joulukuuta 21, 2009
torstaina, marraskuuta 05, 2009
tiistaina, lokakuuta 06, 2009
Ihmisenpoikanen
"Kun lapsenlapset syntyvät
sinkoutuvat mummot viimeinkin syrjään
äitiyden pyörremyrskystä
ja ovat vapaita rakastamaan häikäilemättömästi
niin kuin ei koskaan aikaisemmin .
Viimeinkin he näkevät lapsen
oikean välimatkan päästä.
Lapsi ei ole osa heitä,
he ovat osa lasta,
maailmaa jonka luulivat kadonneen,
ja siinä se avaa ja sulkee silmiään
kuin jokin muinaisaikojen eläin,
äkkiarvaamatta syvänteistä löytynyt,
pieni sipuli joka meissä yhä kätkee kukan
ja kasvun mahdollisuuden.
Niin mummotkin itävät
ja heidän aavikkonsa puhkeaa villiin kukkaan
kun lapsenlapset ratsastavat yli
kuusijalkaisilla hevosilla hiukset hulmuten,
ohjaksitta, valjaitta.
Runojen kapseessa
ei yksikään kukka taitu."
Eeva Kilpi
sinkoutuvat mummot viimeinkin syrjään
äitiyden pyörremyrskystä
ja ovat vapaita rakastamaan häikäilemättömästi
niin kuin ei koskaan aikaisemmin .
Viimeinkin he näkevät lapsen
oikean välimatkan päästä.
Lapsi ei ole osa heitä,
he ovat osa lasta,
maailmaa jonka luulivat kadonneen,
ja siinä se avaa ja sulkee silmiään
kuin jokin muinaisaikojen eläin,
äkkiarvaamatta syvänteistä löytynyt,
pieni sipuli joka meissä yhä kätkee kukan
ja kasvun mahdollisuuden.
Niin mummotkin itävät
ja heidän aavikkonsa puhkeaa villiin kukkaan
kun lapsenlapset ratsastavat yli
kuusijalkaisilla hevosilla hiukset hulmuten,
ohjaksitta, valjaitta.
Runojen kapseessa
ei yksikään kukka taitu."
Eeva Kilpi
maanantaina, syyskuuta 21, 2009
Kadonneet laulujoutsenlapset
Yksi lapsista menehtyi jo kesäkuun alussa, loput neljä kasvoivat normaalisti. Kuvasin perheen viimeksi 24.8.2009.
Viikko sitten kaikki neljä, vielä lentokyvytöntä poikasta olivat kadonneet.
Emot makasivat rantakivillä päät painuksissa pitkät tovit. Viikonloppuna seurasimme joutsenia jälleen. Poikaset pysyivät poissa. Emot uivat edestakaisin pitkin rantoja etsimässä niitä, välillä äännellen lyhyttä säettä, mutta turhaan.
Olemme joka syksy seuranneet kun laulujoutsenlapset ovat opetelleet lentämään. Molemmat emot näyttävät ensin mallia, sitten jokainen vuorollaan pyrähtelee ja lopulta lentää pienen kaarroksen ja palaa perheen luo. Vastainen tuuli olisi ollut eilenkin juuri sopiva lentoharjoitusten tekoon.
Kyselimme paikalliselta lintuharrastajalta, joka ihmetteli miten 4 poikasta voi kadota samanaikaisesti. Pesä on saaressa, näköetäisyydellä meidän mökkirannasta. Soutelimme eilen pesälle, jossa oli yksi kuoriutumaton muna. Etsimme pitkin rantoja ja ruovikoita, mutta emme löytäneet jälkeäkään. Ketullekin olisi aika urotyö uimalla saada kaikki neljä poikasta saaliikseen.
Mihin poikaset ovat kadonneet? Pahin pelkomme on, että joku olisi ampunut lentokyvyttömät joutsenlapset suoraan järveen. Ahdistava ajatus.
Viikko sitten kaikki neljä, vielä lentokyvytöntä poikasta olivat kadonneet.
Emot makasivat rantakivillä päät painuksissa pitkät tovit. Viikonloppuna seurasimme joutsenia jälleen. Poikaset pysyivät poissa. Emot uivat edestakaisin pitkin rantoja etsimässä niitä, välillä äännellen lyhyttä säettä, mutta turhaan.
Olemme joka syksy seuranneet kun laulujoutsenlapset ovat opetelleet lentämään. Molemmat emot näyttävät ensin mallia, sitten jokainen vuorollaan pyrähtelee ja lopulta lentää pienen kaarroksen ja palaa perheen luo. Vastainen tuuli olisi ollut eilenkin juuri sopiva lentoharjoitusten tekoon.
Kyselimme paikalliselta lintuharrastajalta, joka ihmetteli miten 4 poikasta voi kadota samanaikaisesti. Pesä on saaressa, näköetäisyydellä meidän mökkirannasta. Soutelimme eilen pesälle, jossa oli yksi kuoriutumaton muna. Etsimme pitkin rantoja ja ruovikoita, mutta emme löytäneet jälkeäkään. Ketullekin olisi aika urotyö uimalla saada kaikki neljä poikasta saaliikseen.
Mihin poikaset ovat kadonneet? Pahin pelkomme on, että joku olisi ampunut lentokyvyttömät joutsenlapset suoraan järveen. Ahdistava ajatus.
perjantaina, syyskuuta 04, 2009
perjantaina, elokuuta 14, 2009
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)