keskiviikkona, elokuuta 15, 2007

Aika - ainoa mitä sinulla on

viisitoista minuuttia
etsin suurta tähteä
viisitoista minuuttia
pian täytyy lähteä
viisitoista minuuttia
on vartin verran vain
viisitoista minuuttia
itselleni sain
viisitoista minuuttia
mieli kulkee edeltä
viisitoista minuuttia
maistuu melkein medeltä

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Aika on kiinnostava luonnonvara, niin ehtyvä ja ehtymätön, suuri mysteeri ja salaisuus, miten se kulkee ja minne menee, mistä tulee, ja miten sen tavoittaa. Hienosti tavoitat tässä runossa sen eri ulottuvuuksia.

SusuPetal kirjoitti...

Aika on jotain täysin käsittämätöntä ja erittäin suhteellista, mikä hyvin tulee esiin näissä viidessätoista minuutissa.

Anonyymi kirjoitti...

Hauska runo. Vartti on joskus pitkä, joskus lyhyt, tylsä tai hyvin merkittävä. Pidin runon oivalluksesta.

sivuaskel kirjoitti...

Kiitos mehtäsielu pohdinnastasi. Aika on kiehtova kun se on ja ei ole. :)

Susupetal, kiitos kommentista!

Kiitos Tuima! Ajan pituus,lyhyys ja näkymättömyys ja sen läsnäolo tai puute... kiehtoisi osata kertoa ajasta. Bodil Jönsson on kirjoittanut kirjan "10 ajatusta ajasta" - suosittelen!

Salka kirjoitti...

Oijjoijoi, ihastuin ja join sekä ilakoin:) Tämä oli mukava runo!

sivuaskel kirjoitti...

Salka, mitähän joit? :) Pääasia että ilakoit!

Anonyymi kirjoitti...

Bodil Jönssonin kirjan luettuani sain todella selkeän kuvan AJASTA, joka minulle on suotu. Esineet, tavarat ovat joskus olleet jonkun muun tai tulevat olemaan jonkun muun, mutta minun aikani on NIIN MINUN, ettei sitä voi kukaan lainata eikä varastaa eikä periä. Se on ainoa joka todella on minun - sen kaikki minuutit - pitkät tai lyhyet. Mainio runo!

sivuaskel kirjoitti...

Sikuri, Jönssonin kirja on yks parhaista lajissaan. Kiitos käynnistä ja ajatuksista!