"Ethän turmele sitä mitä sinulla on,
haluamalla sitä mitä ei ole; ja muista,
että mitä sinulla nyt on, oli kerran niiden
asioiden joukossa, joista vain uneksit."
että mitä sinulla nyt on, oli kerran niiden
asioiden joukossa, joista vain uneksit."
Iltaan asti piti kulkea, että tuonkin ymmärsin. Tai että oli aikaa ajatella.
Kävelin pysäkille, hyvinkin kyllästyneenä, ajatuksin ahdettuna, jopa epätoivoisena. 110 tuli. En muista kirjainta. Sillä ei ollut väliä. Tiesin, että bussi vie oikeaan tunneliin. Erikoista kyllä, mutta on kolme vaihtoehtoa: 110 A,110 T tai 110. Eikä minulle ole vieläkään selvinnyt miksi nuo kirjaimet. Menen ja tulen. Tee on Lauttasaaren kautta, A - mitä se tarkoittaa?. Leppävaaraanhan se soljuaa - joka aamu - Kampista Lauttasaaren kautta. Concordian liikennöimä kulkuväline. Connex, nykyinen Veolia Transport, Hebuli, Helsingin Bussiliikenne, Westendin Linja, Åbergin Linja, ja... Jokerit...sinisiä uusia busseja rivissä. Jokainen vuorollaan, miten niitä kulkeekin niin usein. Bussit kolisevat, automaattivaihteet kurnuttavat, kellot kilkattavat. Mustapintaiset miehet, äidinkieltäni murtavat ystävälliset lähinaapurit, koppalakkiset, muistojen elävöittämät chauffeurit.
Ymmärsin - tai tulin ajatelleeksi - mitä haluan. Haluanko? Hieman irrationaalinen olo - kieltämättä. Hiukset sojossa, äkillinen päätös lähteä juuri nyt - töistä kotiin. Perjantai-ilta. Tekemättömät työt. Riittämätön olo. Yksikönjohtaja ja ison tiimirykelmän pomo änkeytyivät huoneeseeni. Näkivät väsymykseni, muka vastaanottavaisen mieleni. Keltalippuun merkintä. Kotiin. Kotiin. Pois tästä hullunmyllystä. Ulos. Happea. Loppuuko tämä viikko ikinä?
Huomenna töihin. Materiaalien valmistus, pöydän siivous. Ordnung muss sein! Järjestys olla pitää. Vaikka huonompikin.
Mies ajeli mökille. Esikoinen mummonmökille. Minä puikkelehdin tänne. Kukin tahoilleen.
Rakkaus ei lopu.
Sitä riittää.
Jokaiselle.
Kävelin pysäkille, hyvinkin kyllästyneenä, ajatuksin ahdettuna, jopa epätoivoisena. 110 tuli. En muista kirjainta. Sillä ei ollut väliä. Tiesin, että bussi vie oikeaan tunneliin. Erikoista kyllä, mutta on kolme vaihtoehtoa: 110 A,110 T tai 110. Eikä minulle ole vieläkään selvinnyt miksi nuo kirjaimet. Menen ja tulen. Tee on Lauttasaaren kautta, A - mitä se tarkoittaa?. Leppävaaraanhan se soljuaa - joka aamu - Kampista Lauttasaaren kautta. Concordian liikennöimä kulkuväline. Connex, nykyinen Veolia Transport, Hebuli, Helsingin Bussiliikenne, Westendin Linja, Åbergin Linja, ja... Jokerit...sinisiä uusia busseja rivissä. Jokainen vuorollaan, miten niitä kulkeekin niin usein. Bussit kolisevat, automaattivaihteet kurnuttavat, kellot kilkattavat. Mustapintaiset miehet, äidinkieltäni murtavat ystävälliset lähinaapurit, koppalakkiset, muistojen elävöittämät chauffeurit.
Ymmärsin - tai tulin ajatelleeksi - mitä haluan. Haluanko? Hieman irrationaalinen olo - kieltämättä. Hiukset sojossa, äkillinen päätös lähteä juuri nyt - töistä kotiin. Perjantai-ilta. Tekemättömät työt. Riittämätön olo. Yksikönjohtaja ja ison tiimirykelmän pomo änkeytyivät huoneeseeni. Näkivät väsymykseni, muka vastaanottavaisen mieleni. Keltalippuun merkintä. Kotiin. Kotiin. Pois tästä hullunmyllystä. Ulos. Happea. Loppuuko tämä viikko ikinä?
Huomenna töihin. Materiaalien valmistus, pöydän siivous. Ordnung muss sein! Järjestys olla pitää. Vaikka huonompikin.
Mies ajeli mökille. Esikoinen mummonmökille. Minä puikkelehdin tänne. Kukin tahoilleen.
Rakkaus ei lopu.
Sitä riittää.
Jokaiselle.
6 kommenttia:
Rakkaus ei lopu, ja joskus tuntuu, ettei sinulla lopu nuo työtkään. Muista huolehtia itsestäsi, levätä.
Suspetal, ei lopu työt, Minä ennen.
Maailma on mahdoton.
Jaksamista! "Rakkaus ei lopu" on kaunis ja voimaa antava lause. Mutta työt, ne pitäisi järkeistää, et saisi uuvuttaa itseäsi työllä, muista verenpaineesi, etkös ollut paineiden takia jo sairaslomallakin?
Kiitos Tuima, verenpaine pysyy pillereillä kurissa. Eilen oli tuollainen sekamelska-olo. Töitä on liikaa. Huumorilla selviää aika pitkälle, mutta ei kai loputtomiin. Onneksi sitä vielä pulppuaa jostain, meinaan huumoria :)
Kaunis ja puhutteleva runo tuossa alussa. Voimia toivotan sinulle kun jaksat töitä tehdä. Minullakin jossain vaiheessa tulevaisuudessa työt siintävät edessä, hieman hirvittää että miten sen kiihkeän työtemmon kestää.
Rakkaus kantaa. Pitkälle.
Salka, työelämä on oma elämänsä. Omalle ajalle jää liian vähän. Rakkaus on voima arjessa ja juhlassa.
Lähetä kommentti