perjantaina, marraskuuta 21, 2008

Mitä sanoa, kuunnella vain


Etsin tänään uutta musiikkia sivulleni. Laitan volyymit kaakkoon ja heittäydyn mielikuvien maailmaan.


Edith Piafin La Marseillaise
sykähdyttää mahtipontisuudellaan.
Piafin tulkitsema Ranskan kansallislaulu kuin taulu
jossa 'Varpunen' pörhistelee siipiään
leveäreunaisissa kultakehyksissä.

Joni Mitchellin "Songs to Aging Children Come"
Mitä sanoa - kuunnella vain.

John Powellin "Assassin's Tango"
Mykistyn huikean haikeaa ja kaunista
viulusooloa kuunnellessani.

G.F.Händelin Messias-oratorio
tuo mieleen lapsuuden.
Halleluja-kuoron yksinkertainen, mutta vahva viesti
tunkee läpi ja voimistaa.

Sanna Kurki-Suonion Minne
alkaa arvoituksellisesti,
ja pysäyttää kuuntelemaan.

"Minne kulki miun kultani,
minne astui armahaini...
etähäll' on miun kultani,
kaukana on kaivattuni...
liekö siellä linnut liverteli,
laulusirkkuset lauleli.."

Hehkeää, taidokasta,
sydämellä tehtyä musiikkia.

S.Rachmaninoffin Etydi
Irina Klyuevin tulkitsemana
soljuu, vyöryy, solisee.
Vastustamaton.

Tango to Evora on omistettu
Cesaria Evoralle.
Afrikan länsirannikolta,
Kap Verden saarilta kotoisin oleva laulajatar
haluaa omalla tavallaan muistuttaa
kotimaansa ja koko mantereen karusta arjesta
esiintymällä aina paljain jaloin.
Loreena Mc Kennitt visualisoi
tulkinnallaan viestin, joka tulee perille.


Ei minulta mitään puutu.

5 kommenttia:

SusuPetal kirjoitti...

Huh, kun pelästyin tuota Edithiä! Kuuluu lujaa yön hiljaisuudessa!
Oli kyllä tunnetta mukana.

sivuaskel kirjoitti...

Susupetal, pahoittelen Edithin puolesta kun noin säikyttelee! :)

Hallatar kirjoitti...

Ei sanoja aina tarvitakaan.

Juhana Harju kirjoitti...

Aika samanlainen musiikkimaku minullakin. :-)

sivuaskel kirjoitti...

Hallatar, niin se usein on, että yksi kuva - tai mielentilaan sopiva musiikki - on enemmän kuin tuhat sanaa.

Juhana, mukava kun kävit kuuntelemassa :)