Juuri pesästä pudonnutPerjantaisin, Hämeeseen oikealle kääntyvässä moottoritien rampissa tapahtuu lopullinen laskeutuminen ihmisen kokoiseen elämään. Työpäivät ovat sen verran täynnä ihmiskontakteja, että viikonloppuisin oma rauha on parasta mitä voi toivoa.
Luonnonkauniit
Olen monta kertaa miettinyt, miksi en kyllästy hiljaisuuden kuuntelemiseen. Miksi minua niin suuresti viehättää luonnon pienet ja suuret ihmeet? Kuin lapsi kyselen kulkiessani mistä sinivuokko ja sen sisarukset tietävät valmistaa sinisen kukkansa tai mistä satakieli on oppinut ilmeikkään soolonsa variaatioineen. Seuraan väsymättä lintujen keväisiä puuhia reviirin valtauksesta kumppanin etsimiseen ja onnen jakamiseen.
KurjenkelloMökkiterassilla istuessani olen havahtunut näkemään västäräkin, joka erikoisesti siipiään pörhistäen lentää suoraan rakastettunsa selkään ja ohikiitävän hetken ajan jakaa elämänjatkumisen nautinnon. Olen katsellut laulujoutsenten parittelua tyynellä järvenselällä ja lukemattomia kertoja olen myöhästynyt kamerani kanssa, kun harmaalokit ovat äänekkäästi jatkaneet sukuaan.
Metsäkurjenpolvi
MetsäkurjenpolviTänä kesänä erityisen ilon näyttävät tuovan mökkiä reunustavat, luonnonperennoista istutetut kukkapenkit. Päivänkakkarat, kurjenkellot, ahomansikat, kielot, metsäorvokit, puna-ailakit ja kissankäpälät ovat jo hyvässä kasvussa. Puna-ailakki innostui kukkimaankin muutaman lämpimän kesäpäivän innostamana ja kissankäpälien pehmeät tassut tapailevat toiveikkaasti auringon suuntaan.
AhomansikkaKauan sitten lauloimme kansakoulun kevätjuhlassa ihmettelylaulun:
"Ken on luonut sinitaivaanviherjäisen metsän, ken?
Ken on luonut kauneuden
kukkasille niittyjen?"
Eikä minulle ole vieläkään selvinnyt kuka on Ken.
6 kommenttia:
Miten ihmeessä olet saanut kissankäpälän siirrettyä? Minä olen yrittänyt monta kertaa turhaan.
Lukutikku, ihmeesti se vain tykkäsi uudesta olinpaikastaan mökin päädyssä, jossa on auringonpaahdetta ja kuivaa hiekkamultaa. Pitkä käpälärivistö on viihtynyt yli talven ja nyt siis jo teki jo kukatkin.
Minä tilasin kissankäpälän siemeniäkin, mutta nekään eivät suostuneet kasvamaan. Ostamassani niittykirjassa sanotaan, että kylvetty lähtee paremmin alkuun kuin siirretty. Enpä tiedä.
Obeesia, hyvin ne säilyivät talven yli.Nyt tosiaan ovat tehneet jo kukatkin. Enpä ajatellutkaan että se niin ronkeli olisi. Näyttää viihtyvän samaan aikaan siirretyn päivänkakkaran kanssa.
Niinpä. Luonnon ihme on joka kevät uus. Voi vain ihmetellä, kuinka siitä kuolleesta ja harmaan ruskeasta luonnosta puhkeaa joka kevät se vehreys ja vihreys, kukkien monimuotoisuus ja kuinka linnut rakentavat elämäänsä aina yhtä innokkaina ja äänekkäinä.
Ihana postaus tämä.
Oonkohan mä nyt oikeella sivulla?
"Ken on luonut sinitaivaan . . . ?"
kyllähän tiedät jatkon: "Jumala on kaikki luonut, Jumala on kaikki suonut iloks ihmisille luonut, niinkuin isä lapselleen"
Mutta jos muita vastauksia kaivataan, "Ken" on Barbien poikaystävä. Hah.
Lähetä kommentti