torstaina, marraskuuta 06, 2008

Viisi omituisuutta ei riitä



  • En pidä sisäelimistä ruoka-aineina, mutta syön mielelläni maksaa.
  • Esiintymisjännitys ei ole omituisuutta, mutta minun mielestä on omituista miksi esiintyessäni pienelle joukolle jännitän enemmän kuin jos olen puhumassa isossa auditoriossa sadoille kuulijoille.
  • Keskellä yötä herään usein siihen, että molemmat käteni ovat kohti kattoa ja sivelen toisella kädellä toista käsivartta. (Psykoanalyytikot älköön vaivautuko:) Miehelläni on ollut monia hauskoja hetkiä katsellessaan unista performanssiani. Olen selittänyt asiaa niin, että koska minulla on diagnostoitu "kuuma-kylmä"-allergia, kädet alkavat kylmetä peiton ulkopuolella ja herään tähän. Omituisuutena voidaan pitää ehkä sitäkin, että herään monta kertaa yössä syvästä unesta virkeänä kuin tikka, mutta nukahdan samantien uudelleen syvään uneen.
  • Omituisuutta lienee sekin, että voisin istua kampaamossa tukanpesupaikalla niska kenossa ja nauttia pään syvähieronnasta loputtomiin. Rentoudun täydellisesti ja usein melkein nukahdan.
  • Omituista minusta on se, että tämä haaste löytää itsestään omituisuuksia on näin vaikeaa.
  • Viisi omituisuutta ei riitä. Jos kysyisin lapsilta, mieheltä, työtovereilta, löytäisivät he varmasti etsimättä toiset viisi, mutta ilokseni vaikenevat niistä korrektisti.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Esiintymisjännityksestä: joidenkin esitelmöitsijöiden olen kuullut sanovan, etteivät ylikihelmöintiä koe, kun yleisö on melko vieras, mutta jos kuulijoiden joukossa on lähisukulainen, spasmat menevät sekaisin. Tätä ei voine yleistää, mutta eräs läheiseni selitti omaa omituisuuttaan näin.

PS
Mieheni nostaa joskus kätensä unissaan ilmaan, ja sormet liikkuvat lennokkaasti (soittaa pianoa).

Kiitos kun vastasit: sympaattista.

Anonyymi kirjoitti...

Ovatko NUO omituisuuksia? Niin tuttuja kaikki!

sivuaskel kirjoitti...

Lastu,esiintymisessä tuo varmasti on aika oikea tulkinta, lähisukulaiset ovat verrattavissa työtovereihin tässä yhteydessä. Olen nuoruudessa soitellut pianoa - olisipa minullakin selitys noin inspiroiva! :)

Obeesia, ei ne ole. Haaste oli vaikeampi kuin äkkiseltään ajattelin. Mutta takuuvarmasti niitä löytyy - ainakin toisten huomaamina. :)

Anonyymi kirjoitti...

Mukava kun otit haasteen vastaan.

Sama juttu tuossa esiintymisessä, vaikka pikkuhiljaa se alkaakin sujua.
Mitä vieraampi kuulijakunta sen parempi.

Yövoimistelu kyllä kieltämättä kuulostaa erikoiselta, onneksi osaat nukahtaa heti uudelleen.

Anonyymi kirjoitti...

Päänhieronta kampaajalla, mitä omituista siitä nauttimisessa on? Minusta se kestää aina liian vähän aikaa! Tuossa esiintymisjännitysjutussa on jotain tuttua :)

sivuaskel kirjoitti...

MK, yövoimistelu on niitä asioita itsessäni joihin suhtaudun huumorilla - hyvä on suhtautua terveellä itseironialla moneen muuhunkin omituisuuteen omassa persoonassa :)

Tuima, olen kuullut monen ystävän kertovan etteivät kampaamon pesupaikalla niska-asennosta johtuen kykene rentoutumaan ollenkaan.