sunnuntaina, maaliskuuta 11, 2007

Sininen punastuu


Yö kohtaa Aamun ja punastuu.

18 kommenttia:

Allyalias kirjoitti...

Niin vaan näyttää punastuvan :) Kauniit syvät siniset ja voimakas kuva muutenkin.

vaskivarpoja kirjoitti...

Sininen Hetki, rakas hetki. Kuvallasi luot hetken kestäväksi, jatkuvaksi. Hieno kuva!

Liisa kirjoitti...

Onpa kaunista ja syvää sinistä! Yön ja Aamun maaginen kohtaaminen on joka kerta uusi. Siksi kai Yö punastuu. :)

SusuPetal kirjoitti...

When the blue of the night meets the gold of the day...kaunis kohtaaminen, kaunis kuva.

Anonyymi kirjoitti...

On kuvakin hieno mutta runo parempi.

Anonyymi kirjoitti...

Uskomaton sinisyys jään/pellon pinnalla. Rauhaa.

sivuaskel kirjoitti...

Allyalias, yö kainostelee aamuruskon nähdessään :)

Vaskivarpoja, hetki oli tosiaan uskomattoman lyhyt. Mukava oli saada se ikuistettua.

Liisa,ainutkertaista vaikka toistuvaa. Niinhän on ihmistenkin kohtaaminen.

Susupetal, yöllä on salarakas :)

Helanes, kiitos arviosta.

Tuima, järvenjäätä se on. Kuva on otettu todella varhain aamulla. Siitä tuo syvä sinisyys.

Anonyymi kirjoitti...

Kaunis kuva ;-)

isopeikko kirjoitti...

Hieno maisema mökiltä :) Kuvan pienuus syventää sinisyyttä. Personoit Yön ja Aamun. Luot odotuksia niiden välille, sen lyhyen lyhyen kohtaamisen ajaksi :)

sivuaskel kirjoitti...

Obeesia ja Isopeikko, kiitos!

Personoin Yön ja Aamun, kohtaaminen oli lyhyt mutta täyteläinen. Uniikki, kuten joka aamu yön jälkeen.

Salka kirjoitti...

Ihanat värit!

Anonyymi kirjoitti...

Upeat värit.

Anonyymi kirjoitti...

Päivän paras hetki. Päivän paras sininen, johon ei ikinä kyllästy. Päivän paras punastuminen. Aivan aavistaa iholla kun hämäryys tiehensä loikkii, ja punertuu päivä.

Anonyymi kirjoitti...

Todellakin voimakkaat värit. Upea kuva. Minun mieleiseni.

sivuaskel kirjoitti...

Salka, luonnon värit ovat ihmeelliset.

Genoveeva, tuo syväsinisyys on niin varhain aamulla että on sattumaa, että osuin kohdalle.

Mehtäsielu, yö loikkii metsänrajaan häkellyksissään ihanan aamun kohdattuaan :) ...

Alastalo, ihmettelin itsekin tuota melkein maagista sinisyyttä, mutta niin se oli. Hyvä että sain sen "pulloon" :) Kun kuvaan yhdistää rikkumattoman hiljaisuuden, mykistyy katsoja elämänihmeiden edessä.

Hallatar kirjoitti...

Ihana kuva.
Tykkään hirmusti. =)

Anonyymi kirjoitti...

Oi mitä täällä on!

Yö kohtaa Aamun ja punastuu.

Ja mikä kuva.

Toivon, että rakkaudesta ei koskaan katoa herkkyys, oikeanlainen ujous – ja kohtaamisen jälkeinen ihmetys: sinäkö se olet, niin lähellä.

Myös erotiikka hehkuu punaa.

sivuaskel kirjoitti...

Kiitos Hallatar. Luonto on kaunis kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina.

Paju,kiitos ajatuksistasi. Kohtaamiset ovat Elämää parhaimmillaan (ehkä joskus pahimmillaankin), mutta tärkeitä ne ovat. Niinkuin Rakkaus, joka säilyy tuoreena vain jos huolehdit, hellit ja hoivaat sitä.