sunnuntaina, syyskuuta 02, 2007





Syksy heräsi kesän sylistä.

10 kommenttia:

SusuPetal kirjoitti...

Syksy olisi voinut nukahtaa kesän syliin vielä muutamaksi viikoksi...

Kauniita kuvia, varmaan viikonlopun mökkeilyn satoa?

sivuaskel kirjoitti...

Susupetal, mökkirannan maisemia... Varhaisen aamun usva on syksyn viesti ja viistosti, matalalta nouseva aurinko kesän hyvästelevä kosketus.

Anonyymi kirjoitti...

Raikkaita kuvia, aamuaurinko on väriltään jo erilaista kuin kesällä.

Anonyymi kirjoitti...

Tuo aamu-usva on kyllä kaunista.

Anonyymi kirjoitti...

Kaunis on kaunista. Vesi on upea elementti.

Anonyymi kirjoitti...

Hiljaiset heijastukset
pisarat jotka rikkovat kuvan
Minun mieleeni
on tämä

Anonyymi kirjoitti...

"I", says the poem,
"I am a cloud,
I am a tree.

I am a city,
I am the sea."

But, adds the poem silently,
I cannot speak until you come.
Reader, come, come with me.

Eve Merriam

sivuaskel kirjoitti...

Katriina, syksy tuoksuu aamuissa ja tuntuu viileänä varpaissa. Aurinko on viistossa aamuin illoin :)

Jussi, aamu-usva sykähdyttää minuakin. Sen uniikki hetki, joka katoaa lyhyessä ajassa. Aamusarastus. Kaunis sana.

Kiitos, Obeesia. Vesi on - sanoin kuvaamaton.

Kiitos, Kutuharju, se oli hieno, varhainen aamuhetki!

Paula-sisko, thank you, kaunis runo, ajatus lämmin! Muistan sinua siellä suuressa maailmassa! :)

Salka kirjoitti...

Noita kuvia jäin tuijottamaan, kauniita kuten kaikki kuvasi ovat. Pisaraefekti huimasi ja hurmasi:)

sivuaskel kirjoitti...

Kiitos, Salka, pisarat sopivat tuohon aiheeseen...Mukava jos viihdyit tuijottamassa :)