tiistaina, lokakuuta 30, 2007

Artturin päivän aattona



Jostakin pulpahtaa mieleeni isäni toisen nimen nimipäivä, joka on lokakuun viimeinen. Huomenna on Artturin päivä. Ei sitä koskaan juhlittu, miksi olisikaan, ei tosin hänen etunimeäänkään, jota ei löydy nykyisin edes almanakasta. Saatikka internetin hakukoneesta. Sen verran vanhanaikainen - tai paremminkin harvinainen - etunimi, mutta peräpohjolaisittain hieno ja erikoinen; Lenna.

Muistan lapsena hieman häpeilleeni isäni nimeä. Lapset ovat sellaisia, ne häpeilevät turhaan asioita, jotka näin vanhemmiten tuntuvat pelkästään rakkailta, huvittavilta tai vahvasti merkityksellisiltä. Lenna on rahvaanomaisempi, tai puhuttelumuoto Lennartista, jota on annettu nimeksi niin Ruotsissa kuin sen vallan alla olleessa Eestissäkin.

Isän äiti Alma Sofia Heikintr. syntyi 11.6.1891 ja kuoli leskenä 2.9.1947. Isä, poliisikonstaapeli Artturi Tuomaanpoika syntyi 28.2.1889 ja kuoli 12.11.1935. Alma ja Artturi vihittiin molempien ensimmäiseen avioliittoon 22.3.1914. Minkälainen maaliskuun päivä se oli pohjoisessa? Satoiko vai paistoiko?

Alman ja Artturin vanhin poika, isäni, syntyi 6.2.1915 ja kuoli 6.4.1985, pari kuukautta 70-vuotisjuhlien jälkeen, pääsiäisen välilauantaina. Hänen syntyessään oli vielä tsaarinvalta, kuoltuaan olivat presidentit jo vakiinnuttaneet asemansa. Aikaperspektiivä ihmettelen.

Kymmenvuotiaana viiskymppinen on vanhus, parikymppisenä kuuskymppinen on ikäloppu, kolmikymppisenä viiskymppinen tuntuu samalta vuosisadalta, seitsenkymppisestä on kolkyt vuotta sataan - ei siihenkään niin hirveesti oo enää aikaa. No on sentään. Ei pidä liioitella :)

2018, kesäkuun ensimmäinen, on merkittävä päivä.
Näillä näkymin.

11 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Niin, Lennartin paiva on 28.9., joka on myos Arjan nimipaiva, mikali oikein muistan. Hyva etta muistutit Artturin paivasta; saamme herkutella esikoiseni toisen nimen juhlistamiseksi huomenna! Let's celebrate!

SusuPetal kirjoitti...

Aikakäsitys on todellakin ihmeellinen, ei mikään ole niin joustava ja muuttuva kuin aika (ihan kuriositeettina: muistan, että vielä 20-vuotiaana ihmettelin lähes 3-kymppistä ystävääni, joka jaksoi juhlia ja valvoa yöt samoin kuin me 2-kymppiset....!!!)

sivuaskel kirjoitti...

Paula, onnentoivotukset esikoisellesi! Mitähän herkkuja sieltä äitin kaapista löytyy nimpparisankarille... :)

Susupetal, just niin :) Tunnetasolla tunnitkin ovat eri pituisia riippuen tilanteesta. Sanotaan, että 'odottavan aika on pitkä' tai 'haihtuvi nuoruus kuni vierivä virta'... Tässäpä aihe johonkin: ajan kulumisen kuvauksia esim. runoudessa tai vanhoissa sananlaskuissa...

Anonyymi kirjoitti...

Oi ihanuus, muistutit vanhoista sananlaskuista. Niistä on tullut minulle "päivän sana".

Vuosi lapsen kasvattaa, vuosi vanhan vanhentaa.
Aika aikaa kutakin sanoi pässi kun päätä leikattiin. Jne.

(Kovin ne ovat kuluneita, mutta juuri sksi niihin "uskon". Niissä on kanttia, pohjaa, perustetta.)

Artturi on hyvä nimi ;)

Salka kirjoitti...

Artturi oli minunkin lapseni toinen nimi. Ajasta ja sen ilmentymismuodoista on hauskaa puhella esim. juuri lasten kanssa. Itselle aika on nykyisin hyvin suurpiirteinen käsite, kelloa ei minulla ole ollut enää vuosiin ja hyvin pärjään:) Seurailen lähinnä ulkoilman valaistusasteesta että onko jo ilta. Hassua.

Mikähän merkittävä päivä on tuo 1.6.2018? Hääpäivä, oma 50-vuotispäivä vai mikä?

Anonyymi kirjoitti...

Olisikohan Lenna sukua Lenni-nimelle? Lenna on minusta hieno nimi, jotenkin arvokkaan kuuloinen.

sivuaskel kirjoitti...

Paju, vanhassa vara parempi :)

Salka, tuo päivämäärä jääköön arvoitukseksi :) Ei ole hääpäivä eikä syntymäpäivä.

Tuima, saattaa olla sukua Lennille. Joskus ihminen on nimensä näköinen tai nimi muuttuu omistajansa näköiseksi :) Tuima ei kuitenkaan ole tuiman näköinen vaikka en tiedäkään miltä hän näyttää. Kirjoituksista päätellen lempeältä :)

Anonyymi kirjoitti...

Minustakin Lenna kuulostaa nyt hyvältä, mutta varmasti lapsen ja nuoren korvissa silloin kamalalta. Kaikki vähänkin poikkeava oli kamalaa. Aika nuorena menetit isäsi.

Oma päiväni on huhtikuussa 2020, jos puhumme samasta asiasta.

sivuaskel kirjoitti...

Katriina, samasta varmasti puhumme :)
Tsemppiä siihen asti !

Anonyymi kirjoitti...

samaa mietin kun isoisäni kuoli- hän oli nähnyt kaikki suomen rahayksiköt- ja seuraava itsenäisyyspäivä oli ensimmäinen itsenäisyyspäivä joka suomella oli, ilman isoisääni-

kirjoitat kyllä ihanasti, sivuaskel, voisin lukea tätä sivukaupalla-

alkmene

sivuaskel kirjoitti...

Kiitos anonyymi-alkmene :)oi, olisipa isoisäsi ehtinyt nähdä vielä oman maan markan ja ennen muuta itsenäisen Suomen.