perjantaina, tammikuuta 25, 2008

Aamukuu

Uni viipyilee kehossa, hidastaa liikehdintääni sängystä keittiöön, keittiöstä suihkuun... Aamuvirkkuna tämä on minulle epätavallista. Perjantai tuli tällä viikolla kuin yllättäen. Monenkirjava, valoisa viikko huolista huolimatta.

Erityisen iloinen viesti tuli eilen esikoiseltani, joka oli saanut hakemansa työpaikan. Niinkuin olisi hypähtänyt kalliolle, levittäisi kätensä uusille tuulille, hengittäisi väljemmin, täydemmin. Monella tavalla elämää eteenpäin. On avautumassa uusi maisema, uudet mahdollisuudet.

Eilinen lumipyry on kolattu polkujen varteen. Aamutähtien ympäröimä, luopuva kuu on kirkas.

6 kommenttia:

Liisa kirjoitti...

Onneksi polku on kolattu.

Onnea myös esikoisellesi uuteen työpaikkaan.

Anonyymi kirjoitti...

Se on erityisen iloinen ja huojentava uutinen myös äidille, kun lapsi saa töitä. Minun kuopustani onnisti myös. Hyvää perjantaita!

Virpi P. kirjoitti...

On ihana tunne, kun lapsi pääsee siivilleen, käyttämään taitojaan. Ja huoli epävarmasta tilanteesta väistyy äidinkin mielestä.
Virkistävää viikonloppua!

Anonyymi kirjoitti...

Hienoa, että lapsi sai työpaikan. Omani lähettelee hakemuksia ja tuskailee niiden kanssa, kun ei tärppää.

Hallatar kirjoitti...

Lastensa puolesta on aina huolissaan.
Ovat he sitten minkä ikäisiä tahansa.
Ne rakkaat...

sivuaskel kirjoitti...

Kiitos kommenteista,
Liisa,
THP,
Katriina,
Obeesia ja
Hallatar!