perjantaina, maaliskuuta 16, 2007

Olen olemassa, kevät minussa


Olipas viikko. Työtä täyteen. Pitkiä päiviä.
Elämää. Rakkautta. Välittämistä.

Hullunkurisia unia. Heräämisiä. Nukahtamisia.
Ihmisiä kysymyksineen ja vastauksineen.
Kohtaamisia ovenraossa, sovittuja tapaamisia.
Arvelua, arviointia, intuitiota.
'Iimeilejä'. Palataan myöhemmin.
Puhelinsoittoja, tekstiviestejä.
Sinisiä krookuksia lasilieriössä mukuloineen.
Omenoiden tuoksua.
Papereita, papereita, papereita.
Muovitaskut täyteen.
Vadelmakakkua tänään, läksiäiskahvia ja halauksia, kiitoksia.
Kyyneleitä. Faktoja. Elämän realiteetteja.
Välitämme ihmisistä. Niin siinä lukee.
Ja tarkoittaa mitä kirjoittaa.

Mustarastaan yltyvä laulu yönpimeässä.
Hiekasta puhdistetut kävelytiet, keveät astella.
Auringon valaisemat kasvot. Ja ääni.
Illaksi kotiin.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Olipa hurja viikko. Toivottavasti viikonloppu on rauhallinen ja rentouttava, voima antava.

SusuPetal kirjoitti...

Rauhallista viikonloppua!

sivuaskel kirjoitti...

Tuima, niinpä oli, hurjia ne tuppaavat olemaan, viikot. Huilaamisviikonloppu on tulossa :)

Kiitos toivotuksesta,Susupetal.

Anonyymi kirjoitti...

Jos viikko olikin työntäyteinen, niin kirjoitus oli herkkä ja kauniisti koottu.

Rauhoittumis viikonloppua toivottaen

sivuaskel kirjoitti...

Kiitos, Alastalo, rauhoittumista, tai ainakin ajatusten lennättämistä kauas työasioista. Arvelen, että viikonloppu Köpiksessä voi tehdä hyvää.