perjantaina, maaliskuuta 09, 2007

Työ vaiko te



Semiootikolle otsikko voisi kuulostaa japanilta.
Paitsi öön pilkut.

Kuopion torilla on suuri erehtymisen mahdollisuus: työ merkitsee teitittelymuotoa "te".

Oottako työ ny ihan tosissanne?
Vakavissanihan minä.

Sitä se on. Ihmispolon elämä. Työtä.
Voiko sitä elämäksi sanoa?

Osa elämää. Merkittäväkin.
Mutta kaikella on rajansa.

Kuvassa on omenoita työhuoneessa.
Ne tuovat tuoksun makeasta elämästä.

Työ on oikeasti mukavaa, innostavaa ja haastavaa.
Mutta sitä on liikaa.

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ihminen tarvitsee myös lepoa ja tuuletusta. Sen jälkeen työkin maistuu.

Haavetar kirjoitti...

Kohtuutyöllisiä aikoja!

Toivottaa-toivoo Haavetar

sivuaskel kirjoitti...

Kiitos,Tuima. Lepoa ja tuuletusta on liian vähän vaikka tarvitsisi. On pidettävä sinnikkäästi itsensä puolia :)

Haavetar, kiitos toivotuksista. Kohtuutyölliset ajat täytyy itse älytä ottaa. Älyänkin, mutta aina se ei ole helppoa.

Rita A kirjoitti...

Työssä on sekin hullu ominaisuus että se ei näytä tekemällä yhtään vähenevän :) Parasta malttaa siitä irrottautua aina silloin tällöin. Me kävimme juuri kesäkukkien siemeniä katselemassa. Kummasti sekin jo virkistää.

sivuaskel kirjoitti...

Rita, ei työ tekemällä lopu, mutta se voi loppua, ellei sitä tee.

Kesäkukkia odotellessa...mökin seinustalla hangen alla odottavat siniset, keltaiset ja valkoiset krookukset. Saapas näkee miten kenkä kävelee, tuleeko kukkia vai ei?!

Anonyymi kirjoitti...

Upean tuore näkökulma tuo japaninkielinen haiku, vaikka onkin selevää suomea. Meilläkin sanotaan myö (E-Karjala)

Huh kuulostaa valtavilta työmääräsi ja aikasi. Helppo sanoa vähennä, vähennä, kun se on niin vaikeaa, kun tilanne tulee omalle kohdalle. Tietää että tekee liikaa mutta ei löydä keinoja millä vähentää. Helpommin sanottu kuin tehty.

sivuaskel kirjoitti...

Kiitos, Mehtäsielu. Murteet ovat äidinkielen suola ja sokeri!