maanantaina, elokuuta 21, 2006

S

Liisalta sain kirjaimen S. Kiitos! Hieman temppuili tämä bloggeri ja hävitti osan kirjoituksesta, mutta tässäpä Ässäni jälleen.

1. Sinä
Rakas vierelläkulkija, vastaiseni. Sinä on persoonapronomineistä toisena, mutta minulle sinä on aina ennen minää.

2. Silmät
Merkitykselliset kohtaamisissa. Lapsen silmät, viattomat ja luottavaiset.

3. Suomi
Äidinkieli, rikas ja rakas murteineen kaikkineen. Kotimaani onpi Suomi...

4. Shostakovits
Säveltäjämestari, jonka musiikki on antanut paljon voimia eri elämänvaiheissa. Sykähdyttävin ja unohtumattomin musiikkielämys vuodelta 1991 Finlandiatalon konsertissa, jossa Dmitrin poika Maksim johti isänsä säveltämän "Leningrad sinfonian". Tunnelmaa on vaikea sanoin kuvata. Samoihin aikoihin oli Neuvostoliitto hajonnut ja entisen kotimaansa epävakaasta tilanteesta johtuen Maksim S. oli melkein perunut tulonsa tähän konserttiin. Ajankohta oli dramaattinen, mikä lisäsi tulkinnan intensiteettiä niin, että täpötäysi sali räjähti aplodeihin, tömistelyihin osoittamaan kiitollisuuttaan tunnin kestäneen musiikkinautinnon jälkeen. Tämä 7. sinfonia lävisti minut lähtemättömästi.

5. Sade
Kuuman kesän kuuma puheenaihe. Siitä puhe mistä puute.
Sade on kaunis sana, etunimenäkin käytetty. Sade tuo vehreyden ja sateenjälkeisen tuoksun.

6. Sininen
Mökkirannan sininen hämärä kahden pimeän välissä. Viikonpäivilläkin on värit. Tiistai on sininen. Fazerin Sininen legenda. Taivas, sinisenä huoleton.

7. Silja
Toinen kahdesta tyttärestäni. Rakas kuin mikä. Oman tarinansa aihe.

8. Sairaus
Pysäyttää. Avaa uusia ikkunoita elämään. Auttaa ymmärtämään hetken merkityksen. Ei ole eilistä, ei huomista. Vain tämä hetki elettäväksi. Keväästä lähtien tässä lähellä.

9. Sukulaiset
Monenkirjava joukko sirkustaiteilijoista rovasteihin, kirjailijoista taidemaalareihin, talonpojista kylänmiehiin. Isä Yllästunturin kupeesta, äiti kauniista Karjalasta.
Isä tutki sukua ja löysi juuria Belgian Liegestä, vallonien mailta, josta 1618 alkaen siirtyi kaivostyöläisiä kuningas Kustaa II Aadolfin kutsumana Ruotsin Vaskivuoreen (nyk. Svappavaaraan). Nämä kaivosammattilaiset toivat länsinaapuriimme teräksenvalmistusmenetelmän, jossa raakarauta mellotettiin puolisulana ahjossa. Puhuttiin vallonimellotuksesta = teräksen ja meltoraudan valmistusmenetelmästä.

Kaukainen sukulaismies oli nimeltään Peter Persson Servio, joka asettui pohjois-Ruotsiin 1655. Hänestä ranskalainen kirjailija Jean Francois Regnard mainitsee v. 1681 matkamuistelmissaan "Voyage de Laponie", jonka on ruotsintanut Paul-Erik Öhman Tukholmassa v. 1946.
Kirjassa mainitaan Peter Serviosta:
"Me ihastuimme suuresti, kun saimme tullessamme kuulla, että sillä seudulla oli eräs ranskalainen. Te näette, hyvät herrat, ettei ole ainoatakaan paikkaa, jonne ranskalaiset eivät ole löytäneet tietä. Sitten hän työskenteli 30 vuotta kaivoksessa ja totisesti hän näytti enemmän villi-ihmiseltä kuin tavalliselta ihmiseltä. Hän auttoi meitä monessa asiassa, vaikka hän oli unohtanut kielensä melkein kokonaan. Hän vakuutti meille, että sinä aikana, jonka hän oli ollut sillä seudulla, ei ollut koskaan nähnyt yhtäkään ranskalaista eikä tavannut lähempää naapuria kuin italialaisen, joka n. 14 vuotta sitten matkusti ohi ja josta ei koskaan myöhemminkään ole kuultu puhuttavan. (Luultavasti Francesco Negri, joka 1663 kävi Vaskivuorella = Svappavaaralla). Me yritimme saada selville miehen tietoja hänen äidinkielellään edes murusen ja saimme tietää häneltä monia asioita, joita meidän olisi ollut vaikea selvittää joltakin toiselta kuin ranskalaiselta".

Mielenkiintoinen sattuma, että nuorempi tyttäreni oli vaihto-oppilaana kaukaisilla juurillaan, Belgian Liegessä. Kiitos edesmenneelle isälleni sukuhistoriasta!

10. Suudelma
Ihanasti koskettava läheisyyden viesti. Suulla ja tekstiviestissä.

7 kommenttia:

Liisa kirjoitti...

Kaikki sanasi, 8. varsinkin, koskettivat minua. Tuo 8. ollut lähellä vuodesta 90.
Kiitos näistä!

Rita A kirjoitti...

Sanomattoman sööttejä ja sopivia sanoja. S;llä sopii sössöttää.

Sinulle on haaste musiikkikyselyyn blogissasi, jos on aikaa ja haluat ottaa vastaan.

sivuaskel kirjoitti...

Kiitos kommenteista liisa ja rita m. !
Elämä on monimuotoista, emmekä kaikkeen voi vaikuttaa itse, mutta paljon kuitenkin "korvienvälinen" korreloi ennustetta ja toteumaa miten hyvinvoiviksi, elämänhaluisiksi tai tasapainoisiksi itsemme koemme.

Anonyymi kirjoitti...

Sukulaiset-osio oli kiinnostava. Harva pääsee lukemaan kuvausta 1600-luvulla eläneistä sukulaisistaan. Upeaa, että isäsi oli paneutunut sukuselvityksiin!

sivuaskel kirjoitti...

Tui: niin on, oikein itsekin havahduin kirjoittaessani miten arvokkaan työn isäni teki ja jaksoi sinnikkäästi löytää polut niinkin pitkälle. Hän muuten lausui myös runoja kasetille, joka myös on aivan ihana muisto. Isän äänen kuuleminen tuo lapsuuden lähelle.

Anonyymi kirjoitti...

Vanhempien äänen tallentaminen lapsille on kaunis muisto, mutta kuinka moni meistä haluaa sen tehdä, kun oma ääni kuulostaa nauhalta niin kummalta...

sivuaskel kirjoitti...

Oman äänen kuulee eri tavalla kuin toisen. Isän ääni kuulostaa juuri siltä kuin se olikin. Mutta joka kerta, harvakseltaan, kun tuota harvinaista kasettia kuuntelen, tulee aika jännä olo. Muistot tulvahtavat jotenkin ryöpsähtäen tajuntaani.