Reviirin tarve on jokaisella omanlaisensa. Laulujoutsenet varmistelevat pesimärauhan ja perheonnen laajalla reviirillä. Mökkirannasta katsoen isolle järvenselälle mahtuisi kolmekin joutsenpariskuntaa, mutta ei. Olemme seuranneet joutsenten reviiritaistelua aitiopaikalta, mökin terassilta. Vuosi sitten taistelu oli pelottavan näköistä ja päättyi heikomman antautumiseen pitkän kamppailun jälkeen. Urosjoutsenet läiskivät toisiaan vahvoilla siivillään ja olivat sananmukaisesti kiinni toistensa nokissa. Naarasjoutsenet makasivat hievahtamatta järvenjäällä ja katselivat tyynen rauhallisina kumppaniensa keskinäistä kamppailua.
Helppoa ei ole lokeillakaan. Joka vuosi lokkipariskunta tekee pesänsä isolle kivelle, ja joutuvat lajitoveriensa hyökkäilyjen kohteeksi tuon tuosta.
Kuvassa lokkikiven elämää; valppaana linnut seuraavat ympäristöään ja kirkuvat uhittelijat matkoihinsa. Lokin parittelun kuulee niiden äänestä. Rytmikäs hekottelu kantautuu rantakiviltä viestinä elämänonnesta. Usein olemme varhaisilla veneretkillämme osuneet näkemäänkin nuo nautinnon hetket. Pian saamme nähdä untuvikot tepastelemassa pesäkivellä hakemassa rajojaan suuren kiven reunamilta. Kuin ihmeen kaupalla ne selviävät avotaivaan alla ilman mitään muuta kuin emopariskunnan suojaa.
Ruskosuohaukka ja minkki liikkuvat ahnaasti linnunpesillä ja ovat pesintäaikana suuri vaara lintukotolaisille.
Mistä tulikin mieleen:
"Homo homini lupus - Ihminen ihmiselle susi."
Kuka sen sanoi?
Kuka sen sanoi?
11 kommenttia:
" Ihminen ihmiselle susi", mietiskelin tätä pitkään viimeaikaisten tapahtumien tiimoilta. Susi näyttää olevan ihmistä jalompi.
Hienot kuvat! Riitely kuuluu lintujen kevääseen, toivottavasti me ihmiset keksimme keinon elää paremmassa sovussa.
Nämä sinun kuvasi ja sanasi satuttavat niin, että muutun itsekin milloin kukaksi, milloin linnuksi – ja sen jo tiedänkin: ikiaikaiseksi oman kotipesän puolustajaksi.
Kiitos lujista elämyksistä!
Täällä sinun reviirilläsi on ihana käydä!
Onpa hienot kuvat lokeista, joista muuten puhut arvostavasti. Lokkia pidetään yleisimmin maanvaivana. Sitä yritetään häätää monin konstein, ja harmitellaan, että sen pesiä ei voi hävittää.
Sikuri, mukava "nähdä" sinua täällä! Kyllä ihminen on pahimmoillaan raadollinen otus. Eipä tarvitse kuin uutisia seurata, niin alkaa ahdistaa.
Allyalias, kuvat on otettu zoomilla aika kaukaa, risukoiden takaa :) ehkä siitä johtuen myös hieman utuinen ja heilahtanut. Tunnelma on tärkein.
Mukava on jakaa elämyksiä visertävän Pajulinnun ja kukkivan Pajunkissan kanssa!
Kiitos, Liisa, mukava kun poikkeat!
Tämä reviiri on veteen piirretty viiva :)
Obeesia, kiitos näkökulmasta, enpä ole tuolta kantilta osannut ajatellakaan paitsi käydessäni Kauppatorilla, jossa ne ovat röyhkeilijöitä. Lokit ovat kevään airueita Hämeessä. On ihana kun niiden kirskunta ja kujertelu täyttää rantamaiseman! Syksyllä on äkisti niin kaihoisan hiljaista kun ne ovat lähteneet. Isonkiven lokkipariskuntaa on ihana seurata. Niin huolella ja vaivalla he perhettään kasvattavat läpi kesän.
Niin, kun yhdelle järvelle
ei mahdu
kuin yksi joutsenpariskunta.
Hallatar, niin se taitaa olla. Joutsen on vaatelias ja jopa itsekäs.
Se uusi lenkkipolkuni sisältää 2 km pituisen luontopolun. Se kiertää erään kosteikko- ja vesialueen jossa on monia harvinaisia lintu- ja muitakin eläinlajia. Minähän en niitä toisistaan erota(ilman opastauluja) mutta lokkeja on paljon ja se huumaava meteli kun tuhannet otukset huitovat ilmaa siivillänsä ja puolustavat reviiriänsä ja taistelevat parittelukumppansitaan on mahtava kokemus! Aion käydä sen lenkin kiertämässä ja niitä nyt kurkkimassa niinkauan ennenkun ne aloittavat hautomaan. Vähän niinkuin siedätyshoitona minun ikuiseen lintufobiaani:)
Salka, luontopolku lenkkipolun varrella on luksusta! Nauti siitä ja linnuista, jotka ovat luomakunnan vapaimpia liitäjiä, joskin usein uhatuimpia. Pahalta tuntuu mm. se, että keski-Euroopassa meidän ihanat muuttolintumme saattavat joutua linnustajien pataan. Yäk ja hyi.
Lähetä kommentti