mitä ?
missä ?
milloin ?
liian harvoin kysymme
miksi ?
Runotorstain 31. haaste
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
skip to main |
skip to sidebar
Blogiarkisto
-
►
2010
(2)
- ► maaliskuuta (1)
- ► helmikuuta (1)
-
►
2009
(40)
- ► joulukuuta (3)
- ► marraskuuta (1)
- ► heinäkuuta (2)
- ► toukokuuta (4)
- ► huhtikuuta (4)
- ► maaliskuuta (3)
- ► helmikuuta (6)
- ► tammikuuta (7)
-
►
2008
(137)
- ► joulukuuta (8)
- ► marraskuuta (10)
- ► heinäkuuta (4)
- ► toukokuuta (14)
- ► huhtikuuta (8)
- ► maaliskuuta (22)
- ► helmikuuta (17)
- ► tammikuuta (25)
-
▼
2007
(246)
- ► joulukuuta (11)
- ► marraskuuta (18)
- ► heinäkuuta (8)
- ► toukokuuta (31)
- ► huhtikuuta (19)
- ► maaliskuuta (29)
- ► helmikuuta (27)
-
▼
tammikuuta
(31)
- Parnasso kolahti luukusta
- Isä ja äiti
- Runo kukkii
- Appelsiineja
- Freesioita mustikanvarvuissa
- Kirkas yö ja kuu
- Pari runoa vielä
- Hukkaperän lauluja
- Digi digi dai digi daidai...
- Aamusta iltaan
- Pthyi, pthyi
- Ponnistus
- Kirje ystävältä
- Mättää
- Talven valossa
- Yötyössä
- Miksi?
- Elsa, 92
- Kipu kintereilläni
- Perjantai, ei kolmastoista
- Avaraa elämää
- Resitantteja
- Satu korvapuusteista
- Ystävä sä lapsien
- Sietämistä
- Tammikuun viides
- Vielä vähän viime vuodesta
- Kipu kivumpi tuska
- Onnenamuletti
- Arjen alkumetrit
- Se meni räiskyen ja paukkuen
-
►
2006
(260)
- ► joulukuuta (28)
- ► marraskuuta (31)
- ► heinäkuuta (15)
- ► toukokuuta (29)
- ► huhtikuuta (32)
- ► maaliskuuta (8)
13 kommenttia:
Ei myöskään aina tiedetä, miten.
Sekin on totta. Kysymyksiä on usein enemmän kuin vastauksia.
Juolahti mieleen. Työvuosina isopomo tuli sanomaan: ei saa kysyä eräästä asiasta miksi. Tukahduttava tunne :(
Ymmärrän, paju. Jumala säätää, herrat päättää. Joskus on vääriä kysymyksiä oikeisiin vastauksiin, toisinaan päinvastoin.
Tuo on tosiaan kysymyksistä humaanein ja avarruttavin. Suosittelen käyttämään päivittäin!
Loppupeleissä tuo kääntyy usein muotoon Miksi ei?
Allyalias, samaa suosittelen, kyseenalaistamista: miksi. Why? Why not?
Liisa: vastaus edellisessä. Loppupeleissä on yhdentekevää onko se miksi tai miksi ei. Siis loppupeleissä. Nurmen alla ei enää kysellä mitään. (Olipa ankea kommentti.)
... ja ajatuksia enemman kuin sanoja! Minkalaisilla sanoilla maalaan maisemaani, ja kenelle?
"Miksi" on hyvä kysymys, mutta joskus, jos vastausta ei ole, ei kannata jämähtää paikoilleen. Eteenpäin.
Usein miksi on vaikein kysymys.
Upea sinisarja.
Eipä tähän ole mitään lisättävää. Toteava, ankara kysymys.
Niin, ajattelin tuossa hieman ykstotisessa ajatuksessa että mitä missä milloin on sitä hössötystä. kiirettä, tapahtumien, virikkeiden "pakkomaailmaa" ja sitten tuo kysymys miksi? Miksi juoksemme turhan perässä niin paljon. Miksi emme uskaltaisi kohdata itseämme, läheisiämme jne. vain olemalla läsnä.
Lähetä kommentti