Elämyksiä

Maaliskuisella työmatkallani Kööpenhaminassa sain mahdollisuuden vierailla orkesteri- ja kuoronjohtaja Mogens Dahlin konserttisalissa, jossa vietimme pohjoismaisten kollegoiden kanssa mielenkiintoisen illan.

Kuuntelimme futurologi Carsten Beck'in (the Director of Research at the Copenhagen Institute for Futures Studies) mukaansa tempaavan luennon, jonka jälkeen Mogens Dahl opetti meitä valloittavasti improvisoiden laulamaan kuorossa. Hänen viestinsä oli: "When a Conductor makes several voices to one". Ryhmä kerrallaan sai melodian tai äänellä tuotettavan rytmin laulaakseen ja pian äänet yhdistyivät toimivaksi kokonaisuudeksi.

Siirsimme Dahlin konkretisoimia ajatuksia työyhteisöjen johtamiseen, joka parhaimmillaan on ammattitaitoista ja sydämellä kuulevaa yksilöiden johtamista niin, että jokaisella on selkeä näkemys kokonaisuuden lopputulemasta: 'puhtaasti soivasta orkesterisovituksesta'. Olisi saatava omalla esimerkillään ihmiset ensin innostumaan ja sitoutumaan yhteiseen tavoitteeseen. Olisi tunnistettava jokainen stemma ja soittajien yksilölliset taidot. Olisi osattava heiluttaa kapellimestarin puikkoa niin, että yksilön motivaatio sulautuisi yhteiseksi vahvaksi tahdoksi.

Miljöö, johon Dahl on perustanut nimeään kantavan musiikki-instituutin, on sykähdyttävä. Vanhasta hevostallista restauroitu avara konserttisali on askeettisuudessaan pysähdyttävä taideteos. Valkeaksi maalatussa tilassa oli ainoastaan musta flyygeli, jonka koskettimilta Dahl taituroi hiljaisen huoneen täyteen musiikkia. Mestarin itsensä välitön ja kujeileva läsnäolo sai aikaan viihtyisän yhdessäolon tunnelman.

Ilta päättyi esteettisesti silmiä hivelevään ja suussa sulavaan aasialaiseen illalliseen, jonka nautimme konserttisalin viereisessä ruokailutilassa. Korkeat, vanhat kyntteliköt valaisivat pyöreitä valkoliinaisia pöytiä ja pian iloinen puheensorina täytti hiljaisen tilan. Mielilauseeni "vähemmän on enemmän" toteutui buffet-pöydän kattauksissa ja ruokien asettelussa. Illallisen kruunasi kauniiden eksoottisten hedelmien lisäksi Mogens Dahlin vieraat huomioiva taustamusiikki. Suomalaisina saimme kuulla mm. Sibeliuksen Finlandian.

Kesken jälkiruokakahvien mies ponkaisi flyygelinsä takaa ja halusi varmistaa, ettemme olleet unohtaneet hänen aiemmin illalla opettamaansa "one voice"-kuorosovitustaan, ja nostatti meidät laulamaan. Muutaman harjoituskierroksen jälkeen "kuoromme" löysi kuin löysikin yhteisesti opitut sävelet ja illan isännän innostamina lauloimme lisäksi pari muutakin sovitusta.

Ennen puoltayötä oli lähdön aika, sillä seuraavana päivänä oli vielä toinen tiivistahtinen työpäivä Heerensgaadissa odottamassa. Hyvästelimme Mogens Dahlin ja kiittelimme inspiroivasta ja elämyksiä täynnä olleesta illasta. Kun odotimme takseja kadunvarressa, avautui "hevostallin" vinttihuoneen ikkunaluukku: sieltä Dahlin soittama trumpetti loihti meille kaihoisan hyvästelyserenadin, jonka sävelet lennähtivät yötuulen kuljettamina pitkälle pimeään kevätiltaan....