Ohjeiden mukaan....
...... syntyi tämmöistä jälkeä.Makroa. Mene tiedä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
skip to main |
skip to sidebar
Blogiarkisto
-
►
2010
(2)
- ► maaliskuuta (1)
- ► helmikuuta (1)
-
►
2009
(40)
- ► joulukuuta (3)
- ► marraskuuta (1)
- ► heinäkuuta (2)
- ► toukokuuta (4)
- ► huhtikuuta (4)
- ► maaliskuuta (3)
- ► helmikuuta (6)
- ► tammikuuta (7)
-
►
2008
(137)
- ► joulukuuta (8)
- ► marraskuuta (10)
- ► heinäkuuta (4)
- ► toukokuuta (14)
- ► huhtikuuta (8)
- ► maaliskuuta (22)
- ► helmikuuta (17)
- ► tammikuuta (25)
-
▼
2007
(246)
- ► joulukuuta (11)
- ► marraskuuta (18)
- ► heinäkuuta (8)
- ► toukokuuta (31)
-
▼
huhtikuuta
(19)
- Terveiset kesästä
- Elämä on kuolemista
- Aaaarrrrggghhh!Mikä tätä toosaa vaivaakun se hävit...
- Loistava, iloinen Parnasso!
- Nuppu
- Reviirillä
- Kasvun ihmeitä
- Laulujoutsenet
- Hämeessä
- Elämyksiä
- Makroa
- Pidä huolta itsestäsi
- Lepoa silmillle, mielelle
- Kiirastorstainasoi Bach.
- Armonmeri
- Vapaat kädet ohuessa yläpilvessä
- Pyydettyjä sanoja
- Kevättä silmille
- Lentoon lähdössä
- ► maaliskuuta (29)
- ► helmikuuta (27)
- ► tammikuuta (31)
-
►
2006
(260)
- ► joulukuuta (28)
- ► marraskuuta (31)
- ► heinäkuuta (15)
- ► toukokuuta (29)
- ► huhtikuuta (32)
- ► maaliskuuta (8)
12 kommenttia:
Aika liki näytät olleen, joten kyllä, kyseessä on makro.
Minultahan ei makro onnistu -olen suurten pintojen kuvaaja.
Makroapa hyvinkin :)
Susupetal, minä kun olen ollut huomaavinani että Sinulta onnistuu mikä vaan!! :)
Tuima, harjoittelu jatkuu, ehkäpä kohdalle osuu vielä joku todella uniikki oivallus. :)
Vau! :)
Juh - minusta se näyttää tekstiltä ja ruoholta =O
Mikrorairuoho makroontunut?
Vau vau, Allyalias! :)
Polgara, juuri tuo minun piti kirjoittaa kuvan alle. Sitä se on :)
Liisa, vehnänoras on rairuohon makroversio. No, jatkan makrokuvausta ja yritän oppia supermakroilemaankin.
(On muuten aika äklöjä käyttösanoja nämä mikrot ja makrot.)
Onkohan uniikkeja oivalluksia juurikaan olemassa? Eikö se useinkin ole vain uusi näkökulma vanhaan aiheeseen?
Tuima, niinpä taitaa olla, vaikka kyllä luonto on täynnä uniikkeja yksityiskohtia, pikkuihmeitä, joita haluaisi ikuistaa.
Tuo ruoho on ihan syötävän näköistä :D
Syötävää se onkin; vehnän orasta!! Namnam. Vahvaa vihreää.
Jaa, kasvatat sitä sitten itse? Pääsiäiseksikö vain vai onko teillä kissa? Vai oletteko makrobioottisen ruokavalion valinneita? Kyselee uupumaton utelias Salkanen;)
Lähetä kommentti