Sokrates, Platon, AristotelesDescartes, Kant
Hegel, Marx
Nietzsche, Russell
Wittgenstein
"Filosofinen pohdiskelu on keino onnen löytämiseen",
he nyökyttelivät yksissä tuumin.
Ei se niin ole.
Nimimerkki "Kokemusta on".
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
Oikein. Onnea ei löydy ajattelemalla, vaan onni on elää tavallista ei onnetonta arkea todeksi; solmia elämänsä kukkaseppele niistä kukista, jotka ovat siinä lähellä ja saatavina.
Onni ei tule etsimällä.
Sinipelto, onni on joskus niin pientä että tuskin huomaa, ja kun sitten huomaa, se kasvaa ja voimistaa!
Obeesia, niin se on. Etsimällä ei oikein löydä mitään. Kohdalle se sattuu jos on sattuakseen.
Olen eri mieltä, minusta onni löytyy kyllä nimenomaan ajattelemalla -edes joskus. Ilman sitä ei edes huomaa hyviä hetkiä, vaan saattaa kiemurrella kielteisten ajatusten keskellä tai murehtia turhia.
Ajattelemalla osaa ohjata itsensä keskittymään haluamiinsa asioihin elämässä. Filosofisesta pohdiskelusta en sano mitään.
Hyvin sopivat kuva ja teksti yhteen.
Katriina, ajatteleminen = pysähtyminen ymmärtämään, että paljosta ihminen voi olla kiitollinen, paljosta pienestä, hyvää oloa ja onnea tihkuvasta hetkestä, luonnosta, läheisyydestä, ymmärtävästä sanattomuudesta, kiintymyksestä, läsnäolosta....
Se on älliä, hoksaamista, ajattelua.
Siinä mielessä olen samaa mieltä. Mutta liika filosofointi, asioiden, merkitysten itsetarkoituksellinen pohtiminen, syy-seuraus-suhteiden liiallinen määrittely kadottaa elämykset, hetkellisyyden taikavoiman.
Ihania kuvia sinulla.
Mietin vain, että ainakaan Socrates ei oikein sovi tuohon sinun käsitykseesi filosofeista - eivätkä monet stoisteistakaan.
Ei filosofia välttämättä ole märehtimistä... Ei ainakaan alkuperäisimmillään.
Emppu, filosofointi ei ole märehtimistä, mutta kaikille asioille ei löydy selityksiä, syitä tai seurauksia. Jos liikaa pohtii voi jäädä onni kokematta, huomaamatta. :)
Lähetä kommentti