Sivullinen askeleita: Maanantai , lokakuun puoliväli

maanantaina, lokakuuta 15, 2007

Pimeys kietoo pihat ja puut, käperryttää alkuasentoon.
Mielen tila on tarkkarajaisempi.
Ajatukset tulevat lähemmäksi.
Sinä minua.

SusuPetal kirjoitti...: Oi, tämä ajatelma saa haluamaan takaisin sänkyyn, vaan ei... mukavaa maanantaita, Sivuaskel.; 7:46 ap.
Allyalias kirjoitti...: Pimeyden ja talven myötä myös me ihmiset laskeudumme hiljaisuuteen. Kaunista on.; 12:44 ip.
sivuaskel kirjoitti...: Kiitos, Susupetal :)

Allyalias, käpertyminen tekee hyvää(kin) :); 9:01 ip.
silumiini kirjoitti...: Niin kuvaava teksti! Syksyllä kun pimeys laskeutuu, suuntautuu mieli syvemmälle sisäänpäin ja joskus se on hyvä, joskus se on luovaa, mutta toisinaan hiipii mieleen myös kaipaus, taakse jääneet ihmiset...; 9:25 ip.
Anonyymi kirjoitti...: Minä olen käpertynyt lähinnä sänkyyn. Uni maittaa aivan toisella tavalla kuin aikaisemmin.; 9:54 ip.
Hallatarinoita kirjoitti...: Lokakuu...
Kuullostaa loskaiselta.
Mutta siun kuvassa se on heleä ja kuulas.; 6:36 ap.
sivuaskel kirjoitti...: Kiitos, Silumiini, Obeesia ja Hallatar!

Pimenevä syksy voimistaa, uni vie syvemmälle, sisäinen elämä vihertää roudan alla.; 7:38 ap.
Marikki Kuusi kirjoitti...: Ihana runo! Kiitos.; 8:06 ap.
sivuaskel kirjoitti...: Kiitos Marikki! Pimeydessä on vähän sanoja, mutta paljon tunnetta - onneksi.; 6:50 ap.
Salka kirjoitti...: Tämä runo töykkäisi lempeästi mieleni jonnekin menneeseen, kiitos.; 1:38 ip.