Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
skip to main |
skip to sidebar
Blogiarkisto
-
►
2010
(2)
- ► maaliskuuta (1)
- ► helmikuuta (1)
-
►
2009
(40)
- ► joulukuuta (3)
- ► marraskuuta (1)
- ► heinäkuuta (2)
- ► toukokuuta (4)
- ► huhtikuuta (4)
- ► maaliskuuta (3)
- ► helmikuuta (6)
- ► tammikuuta (7)
-
►
2008
(137)
- ► joulukuuta (8)
- ► marraskuuta (10)
- ► heinäkuuta (4)
- ► toukokuuta (14)
- ► huhtikuuta (8)
- ► maaliskuuta (22)
- ► helmikuuta (17)
- ► tammikuuta (25)
-
▼
2007
(246)
- ► joulukuuta (11)
-
▼
marraskuuta
(18)
- Forssellia
- Kaali haisee, ystävä ilahduttaa
- Lumenvaloa
- Kuutamoyö
- Valoa pimeyteen
- Aika leikkuri
- Burgundin pata
- Keskeneräinen
- Lämpöenergiaa
- Mummonmökissä
- Muistojen puisto
- Lumisade saatteli hämärän
- Yöllä on satanut lumiräntää sen verran, että piha...
- "sana jota ei saa kuulla"
- Annan pikkusormen
- Onni on
- Olo ja tila
- Merkintä almanakassa
- ► heinäkuuta (8)
- ► toukokuuta (31)
- ► huhtikuuta (19)
- ► maaliskuuta (29)
- ► helmikuuta (27)
- ► tammikuuta (31)
-
►
2006
(260)
- ► joulukuuta (28)
- ► marraskuuta (31)
- ► heinäkuuta (15)
- ► toukokuuta (29)
- ► huhtikuuta (32)
- ► maaliskuuta (8)
10 kommenttia:
Ihanaa...pitänee tehdä oma vastaava, jotta saisi tähän harmauteen jotain väriä.
Kiitos tästä! Tässä ovat ne hetket, uudelleen ja uudelleen.
Kukat ja heidän valonsa - aina niin lohdullista. Kiitos Sivuaskel!
Tässä tuli sekä valoa että väriä sydämellisinä annoksina! Kiitos.
Voi mitkä sydämelliset kesäkukat - antaa uskoa, että sieltä se vielä tulee taas...
Voi mikä ilonpläjäys räntäsateeseen! Nuo lumpeenkukat jaksavat ihmetyttää kauneudellaan.
Ihana!
Laitoin tämän myös tyttärelle, kukkien suurelle ystävälle, piristykseksi.
Kiitokset,ystävät, kommenteistanne! Onneksi pakastimessa on koivuvihtoja, joita voi nuuhkia ennen uusia hiirenkorvia.. :)
Voi miten ihana! Osaisinkohan minäkin tehdä tuollaisen omista kuvistani.
THP, kyllä osaat! Kukat virkistävät mielen tässä pimeässä ja tuovat muistoina kevään ja kesän valoa.
Lähetä kommentti