maanantaina, lokakuuta 16, 2006

Koskaan et muuttua saa...

Kukahan laulun sanoittaja tuon absurdin ajatuksen on kirjoittanut?
Toivoton toive ja sen lisäksi pähkähullu. Mutta suotakoon sanoittajan riutuva haave, unikuva jostakin ikuisesti pysyvästä...

Muutos, muuttuminen on liikettä eteenpäin.
Tänään jatkuu metsänvartijantilalta alkanut matkani mielen syvyyksiin.... Kirjoitan aiheesta myöhemmin. Sitten kun sen aika on. Tai sitten kun on aikaa.

Eilen pakatessani työpaikalla muuttolaatikoita löytyi monenlaisia ajatuksia vuosien varrelta, mm. oheinen tekstilainaus, jonka eräs esimies kiinnostavan ruokapöytäkeskustelumme jälkeen toi minulle kuin "boldatakseen" ajatuksiaan:

"Syvällisiä muutoksia ei toteuteta nykyisillä ajattelumalleilla. Meidän tulee perusteellisesti muuttaa ajatteluamme. Tähän me tarvitsemme luovaa älykkyyttä. Me joudumme luopumaan joistakin asioista. Me joudumme pois omalta mukavuusalueeltamme. Todellinen muutos on kuin hyppy tuntemattomaan, jonne on uskaltauduttava löytääksemme jotain uutta. Tälle matkalle meidän on lähdettävä, jotta voimme uudistua yksilöinä, tiimeinä, organisaatioina. Tänä päivänä on polttava tarve vallitsevien uskomusten kyseenalaistamiseen sekä uusien arvojen ja toimintatapojen luomiseen. Toivottavasti meillä on riittävästi energiaa, rohkeutta, viisautta tähän tehtävään yksilöinä, tiimeinä ja organisaatioina."

Pentti Sydänmaanlakka: Älykäs organisaatio

Nyt On Aika, tiesi vanha Kotiliesikin jo kauan sitten samannimisellä palstallaan.
Kaikelle on aikansa. Myös muutoksille.

2 kommenttia:

Liisa kirjoitti...

Aika veitikka tuo aika. Välistä se tuntuu pitkältä, välistä taas hetkessä karkaa käsistä.
Time will tell.
Aika parantaa haavat.
On aika.
"Kun aika on", laulaa Mikko Kuustonen.

sivuaskel kirjoitti...

Kiitos Liisa. Ajan määreet ovat päänsisäisiä fiiliksiä.