maanantaina, lokakuuta 09, 2006

Mui mui muikku

Runotorstai haastaa aiheella ateria.

sano muikku
salamavalon tuikku

muikku kiertää huulenkaaren
kulkee kaislikot, rannat saaren
ei luota mihin tahansa nettiin
mutta kylläkin verkkosettiin

on tullut aika muikun
sytytän pienen tuikun
valkoista piimää kaadan kannuun
hopeakylkiset latelen pannuun
silakan sukua, miettii mies
lämpöinen on jo mökin lies'

mui mui muikkua vaan
tänä iltana rakastetaan

9 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Mui mui muikku, ihana ateria. Muikku kiertää huulen kaaret hymyyn jo ennenkuin pannulta lautaselle kerkiää. Hauskaa riimittelyä!

Anonyymi kirjoitti...

Hauska runo joidenkin herkkuateriasta. Hyvä riimitys.

sivuaskel kirjoitti...

Kiitos sikuri ja tui!
Muikku saa huulet muikeaksi,
eipä jää mielikään tuikeaksi.
Hyvin se käy vaikka iltapalasta
sikäli mikäli tykkää kalasta. :)

Anonyymi kirjoitti...

Tästä tuli hyvälle tuulelle!

Haavetar kirjoitti...

Suloinen ja hauska! Sai hymyilemään jo ensi riveillä ja hymy sen kuin leveni vain. :)

Anonyymi kirjoitti...

Aivan ihana! :)

Anonyymi kirjoitti...

Haa! Olipa imartelevaa ; )

isopeikko kirjoitti...

Muikku maistuu sanoissasi, niiden makua pehmittää piimä. Miehenkin ajatukset näkyvät läpi :)

sivuaskel kirjoitti...

Kiitos kommenteista susupetal, haavetar, tiia, muikku ja isopeikko ! Loruilu on rentouttavaa! Ja muikut ehdottomasti 'suunmukaisia' :)