maanantaina, lokakuuta 02, 2006

Siirtymiä

kesästä syksyyn
syksystä jouluun
pimeästä valoisampaan
työasioista vapaalle
mökiltä kaupunkiin
sunnuntaista työviikon alkuun
ihmisestä toiseen

siirtymät ottavat ja antavat
energiaa

eilen oli vaikea hyvästellä mökkipiha
jättää taakseen paikka, jossa ihminen on pelkästään Ihminen
ei arvolatauksia, vain eläminen osana luontoa

yrittää kuljettaa hengittämisen tilaa mukanaan

illan pimeys tihkumaton, aamun kajo raukea
keltaiset lehtien leijat
talvilintujen paluu

voidakseen palata on lähdettävä

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Näinhän se on. Kaunis runo, joka sanoo oleellisen.

Haavetar kirjoitti...

"yrittää kuljettaa hengittämisen tilaa mukanaan"

Niin. :´) Kuten Tui sanoi, kaunis runo.

sivuaskel kirjoitti...

Kiitos, ystävät kommenteista. Siirtymä eilisestä tähän päivään otti hieman koville, mutta kyl tää tästä... :) Ylihuomenna on taas uusi siirtymä kolmenpäivän intensiiviseen valmennukseen kaukana metsänkeskellä... huii...