vähäeleinen elämä
do re mi fa sol la si do
silmukka silmukalta
hiljainen kaipuu tahdittaa läsnäoloa,
kaavaan piirrettyä todellisuutta
osaan soittaa, osaan kutoa
rakastan kaunista
mitä muuta pitäisi
tulee aika
kun sisarukset testamenttaavat
muille etäisen elämänsä
ensin myytiin piano
Runotorstai, 79. haaste
5 kommenttia:
"silmukka silmukalta/ hiljainen kaipuu tahdittaa läsnäoloa" - hienosti sanottu, samoin tuo loppu.
Runosi nakuttaa Cezannen kuvan tunnelman täysin. Vie minut ajattelemaan "Kultakauden" suomalaisia naisia, joilla sentään oli sanottavaa . . . Mutta he olivat vain muutamia miesten maailmassa.
Rakastan kaunista, mitä muuta pitäisi. Mainio kysymys. Kun ajattelee maailmaa, kuinka paljon parempi se olisi, jos ihmiset rakastaisivat kaunista. Hienosti olet tavoittanut maalauksen tunnelman. Ja loppulauseen siirtymä toiseen maailmaan on upeasti toimiva.
uudelleen luettuna tuo loppu tekee sisarusten etäisen elämän myös aika näkymättömäksi: "ensin myytiin piano" - ilmeisesti kaikki muukin testamentattu myytiin.
Kiitos kommenteista, tulkinnoista, ajatuksistanne,
Tuima,
Utuinen ja
Mehtäsielu!
Lähetä kommentti