Runotorstai haastaa aiheella ateria.
sano muikku
salamavalon tuikku
muikku kiertää huulenkaaren
kulkee kaislikot, rannat saaren
ei luota mihin tahansa nettiin
mutta kylläkin verkkosettiin
on tullut aika muikun
sytytän pienen tuikun
valkoista piimää kaadan kannuun
hopeakylkiset latelen pannuun
silakan sukua, miettii mies
lämpöinen on jo mökin lies'
mui mui muikkua vaan
tänä iltana rakastetaan
maanantaina, lokakuuta 09, 2006
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
9 kommenttia:
Mui mui muikku, ihana ateria. Muikku kiertää huulen kaaret hymyyn jo ennenkuin pannulta lautaselle kerkiää. Hauskaa riimittelyä!
Hauska runo joidenkin herkkuateriasta. Hyvä riimitys.
Kiitos sikuri ja tui!
Muikku saa huulet muikeaksi,
eipä jää mielikään tuikeaksi.
Hyvin se käy vaikka iltapalasta
sikäli mikäli tykkää kalasta. :)
Tästä tuli hyvälle tuulelle!
Suloinen ja hauska! Sai hymyilemään jo ensi riveillä ja hymy sen kuin leveni vain. :)
Aivan ihana! :)
Haa! Olipa imartelevaa ; )
Muikku maistuu sanoissasi, niiden makua pehmittää piimä. Miehenkin ajatukset näkyvät läpi :)
Kiitos kommenteista susupetal, haavetar, tiia, muikku ja isopeikko ! Loruilu on rentouttavaa! Ja muikut ehdottomasti 'suunmukaisia' :)
Lähetä kommentti