Parasta mitä tiedän on hiljaisuus.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
skip to main |
skip to sidebar
Blogiarkisto
-
►
2010
(2)
- ► maaliskuuta (1)
- ► helmikuuta (1)
-
►
2009
(40)
- ► joulukuuta (3)
- ► marraskuuta (1)
- ► heinäkuuta (2)
- ► toukokuuta (4)
- ► huhtikuuta (4)
- ► maaliskuuta (3)
- ► helmikuuta (6)
- ► tammikuuta (7)
-
►
2008
(137)
- ► joulukuuta (8)
- ► marraskuuta (10)
- ► heinäkuuta (4)
- ► toukokuuta (14)
- ► huhtikuuta (8)
- ► maaliskuuta (22)
- ► helmikuuta (17)
- ► tammikuuta (25)
-
▼
2007
(246)
- ► joulukuuta (11)
- ► marraskuuta (18)
-
▼
syyskuuta
(17)
- Perjantai-aamun ajatuksia
- Kirjoittajan näkymä
- Norsu
- Vähän päivässä, paljon viikossa
- Parasta mitä tiedän on hiljaisuus.
- Saako olla muuta?
- Kivet
- Aiheiltaan vapaita riimillisiä runoja
- Pinkki perhonen
- Sivuaskel - ei mistään kotoisin
- I not
- Lapsi, lapset
- Tunnelmointia
- Perjantai, 070907
- Annetut ässät
- Työmatkalla
- Syksy heräsi kesän sylistä.
- ► heinäkuuta (8)
- ► toukokuuta (31)
- ► huhtikuuta (19)
- ► maaliskuuta (29)
- ► helmikuuta (27)
- ► tammikuuta (31)
-
►
2006
(260)
- ► joulukuuta (28)
- ► marraskuuta (31)
- ► heinäkuuta (15)
- ► toukokuuta (29)
- ► huhtikuuta (32)
- ► maaliskuuta (8)
5 kommenttia:
Tuttua, niin tuttua, ja lisäisin tuohon vielä, että sellainen hiljaisuus, jossa ei ole edes kirjoitettua, ei painettua sanaa. Ei edes kuvia. Vain tyhjyys, joka tuudittaa mielen rauhaan.
Susupetal, niin juuri. Kun infoähky ja työstressi on huipussaan ei jaksa ottaa vastaan mitään. Luovuuskin on kadoksissa. Hiljaisuus rauhoittaa mielen.
Harvoin sitä täällä kaupungissa huomaa millaisen melusaasteen sisällä asuu. Kun menee maalle tahi saareen huomaa kuinka hiljaisuuskin huutaa korviin. Takaisin palatessa kellonkin tikitys käy korviin. Minä kaipaan usein hiljaisuutta.
Salka, hienoo kun on nappulat radiossa, tv:ssä, soittimissa... sen kun vain kääntää namikkaa ja hiljaisuus leviää kuin hiivaleivän tuoksu... :)Kun sen älyää, ettei ole pakko kuunnella mitään. That's the point!
Kun toinen on perheessä musiikin ja urheilun ystävä niin aina on joku toosa auki, vaikkei sitä katsoisi. Minä sitten kuljen huoneesta toiseen sammuttelemassa laitteita. Aamupäivät kun olen yksin kotona on harvoin mikään laite auki.
Lähetä kommentti