Arkipyhän ihanuus piilee siinä, että keskiviikosta tuli perjantai, torstaista sunnuntai ja tänään on sekä maanantai että perjantai.
Hämäläinen järvimaisema oli pukeutunut parinviikon poissaolomme aikana tuuheaan, monisävyiseen vihreään. Kielonlehtirykelmät tienvarsilla valmiina aukaisemaan pienet valkeat parfyymipullonsa minä hetkenä tahansa. Leskenlehtien hahtuvapallot ja tuoksuvat tuomet muistuttivat ohikiitävästä keväästä.
Sinnikkäät villilupiinit olivat tunkeutuneet läpi viimesyksyisten lehtikasojen. Koristekrassin vihreät lehdet kyyhöttivät aitannurkalla viimassa väristen. Kasvimaa on lähtenyt hieman kituliaasti kasvuun, mutta salaatit, retiisit ja tillit ovat jo taimella. Monivuotiset ruohosipulitupsut rehottivat syötävän ihanina, vahvoina pehmeinä varsina! Perunapenkeistä ei vielä pilkota mitään, mutta kyllä ne sieltä tulevat, perunaäidin mukulat!
Tuvasta katsoen näkymä järvelle on kapeutunut lehtivihreän myötä, pihan täyteläisyys yllättää silmät. Isokoskelo-emo pesee itseään rantahietikolla ruskea, pitkä niskatukka pörrössä. Hypähtää sitten laiturille ja naustiskelee pitkät tovit auringonpaisteessa. Pullea vatsa enteilee perheenlisäystä.
En ole koskaan aikaisemmin nähnyt varista kylpemässä; hiekka-vesikylpy on perusteellinen ja energinen toimitus! Vesi pärskyy iloisesti kun tuo mustaharmaa luojanluoma uudelleen ja uudelleen räpyttää ja pörhistelee siipiään, kuopsuttelee nokallaan kainalonalusia, sukii ja siistii joka puolelta itseään. Varispahanen, joka ei ole ollut ensimmäisenä siinä jonossa jossa lauluääntä on jaettu. Kvaak ja krääk!
Pilkon puita pari kopallista tuvan lämmitykseen, työntelen ruohonleikkurilla kasvimaanreunukset ja marjapensaiden ympäristöt. Rouskutan vielä tiheään orastavat pajunalut "luonnonsuojelualueelta", joksi olemme yhden osan pihapiiristä pyhittäneet. Ihana tuoreen vihreän tuoksu leviää vastaleikatusta nurmesta.
Mökkipihassa on kaunista, tuvassa levollista ja järvellä lintujen kuherruskuukaudet ovat vaihtuneet hiljaisempaan pesintään. Hautomisaika on alkanut ruovikoissa.
Kesä tuoksuu erilaiselle. Mies ei ole vielä mökkikunnossa ja sen vuoksi on hyvä ja helppo lähteä takaisin kaupunkiin voimia keräämään.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti