sunnuntaina, toukokuuta 14, 2006

Kärsimyskukka

Äitienpäivä. Kotiuduin Hämeestä klo 17.30. Jääkaappi tyhjänä, kaupunkielämä kadoksissa.

Äitin Murut tulivat ja toivat valoa elämääni tänään! Tyttärieni kassista löytyi herkullisia leipiä, salaatteja, tuorebasilikaa, meloninlohkoja, hollantilaisia mansikoita, Manchego- ja brie-juustoja. Juhlaan ei muuta tarvitakaan! Äidin kaapista löytyi yrttiöljyssä olevia mozzarellapalloja salaatin lisukkeeksi. Tärkein mauste syntyi keskustelusta, kuuntelusta. Läsnäolosta. Halauksista. Jälkiruuaksi vahvaa espressokahvia vanhan ajan munkkipossujen kera! :)

Mies operoitiin. Nukutushuuruisena kaikki oli hyvin perjantai-iltana kun istuin sängyn reunalla. Tippapullot kämmenessä, epiduraalitletkut selässä.

Poikkiviilto lähes vatsan yli, pystyviilto hieman lyhyempi. Metalliset niitit tiheästi haavaa pitelemässä. Kuin "niittarilla" tikattu. Ja miten paljon niittejä on vatsapeitteen sisäpuolella?! Irronnut epiduraaliletku oli aiheuttaunut järisyttävän tuskatilanteen läpi pe-la-yön ja vielä lauantai-aamusta iltapäivään asti. Vierailuaikana vihdoin kipulääkettä suoraan suoneen ja muutamissa minuuteissa olo alkoi helpottaa.

Tänään oli kaikki paremmin. Ihan eri mies kuin eilen. Oli kävellytkin jo puolikumarassa käytävällä. Toipuminen on alkanut kun kipu on saatu lääkkeillä hallintaan. Lääkärin diagnoosi "leikkaus meni odotetusti" kertoo osan ja loput kuulemme huomenna, maanantaina. Puheitten perusteella pitäisi olla hyvä tilanne. Seurantaa seuraavat kymmenen vuotta. S-kirjaimen varjossa, mutta elämää eteenpäin. Hetki hetkeltä. Tässä ja nyt. Se riittää meille. Mies vitsaili sängystään että "perjantaina viimeistään halkomettään". Toipuminen alkaa korvien välistä.

Vuoristoradan mutkissa juna on pysähtynyt yläkaareen. Nytkähtää liikkeelle, kiihdyttää, natisee. Vatsanpohjassa läikkyy.

Tyttärieni kukkapuketista kuoriutui kaunis kärsimyskukka. Ajankohtaan sopiva, seppeleenmuotoon kiedottu erikoisuus isoine kukannuppuineen. Asettelin sen keittiön ikkunalle, jossa se saa paljon valoa.

Lapset ovat iso pala minua. Tietävät tietämättään.
Rakastamme, halaamme poskisuudelmin.

Ei kommentteja: