sunnuntai, syyskuuta 02, 2007





Syksy heräsi kesän sylistä.
Lähettänyt klo

10 kommenttia:

SusuPetal kirjoitti...

Syksy olisi voinut nukahtaa kesän syliin vielä muutamaksi viikoksi...

Kauniita kuvia, varmaan viikonlopun mökkeilyn satoa?

10:19 ip.
sivuaskel kirjoitti...

Susupetal, mökkirannan maisemia... Varhaisen aamun usva on syksyn viesti ja viistosti, matalalta nouseva aurinko kesän hyvästelevä kosketus.

5:43 ap.
Anonyymi kirjoitti...

Raikkaita kuvia, aamuaurinko on väriltään jo erilaista kuin kesällä.

10:44 ap.
Anonyymi kirjoitti...

Tuo aamu-usva on kyllä kaunista.

12:57 ip.
Anonyymi kirjoitti...

Kaunis on kaunista. Vesi on upea elementti.

10:00 ip.
Anonyymi kirjoitti...

Hiljaiset heijastukset
pisarat jotka rikkovat kuvan
Minun mieleeni
on tämä

10:44 ip.
Anonyymi kirjoitti...

"I", says the poem,
"I am a cloud,
I am a tree.

I am a city,
I am the sea."

But, adds the poem silently,
I cannot speak until you come.
Reader, come, come with me.

Eve Merriam

12:50 ip.
sivuaskel kirjoitti...

Katriina, syksy tuoksuu aamuissa ja tuntuu viileänä varpaissa. Aurinko on viistossa aamuin illoin :)

Jussi, aamu-usva sykähdyttää minuakin. Sen uniikki hetki, joka katoaa lyhyessä ajassa. Aamusarastus. Kaunis sana.

Kiitos, Obeesia. Vesi on - sanoin kuvaamaton.

Kiitos, Kutuharju, se oli hieno, varhainen aamuhetki!

Paula-sisko, thank you, kaunis runo, ajatus lämmin! Muistan sinua siellä suuressa maailmassa! :)

9:41 ip.
Salka kirjoitti...

Noita kuvia jäin tuijottamaan, kauniita kuten kaikki kuvasi ovat. Pisaraefekti huimasi ja hurmasi:)

10:03 ip.
sivuaskel kirjoitti...

Kiitos, Salka, pisarat sopivat tuohon aiheeseen...Mukava jos viihdyit tuijottamassa :)

7:32 ap.

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)