Cogito ergo sum

Mökki on siitä ihmeellinen paikka, että aika pysähtyy samaan aikaan kuin auton moottori. Kuuntelet hiljaisuutta. Kysymättä tiedät, niinkuin Descartes, että olet olemassa.

Cogito ergo sum - ajattelen, olen siis olemassa.

Tyyneen järvenpintaan jättää jäljen vain hiljaa lipuva joutsenperhe; isä, äiti ja kaksi harmaasulkaista lasta. Viiltävä kuikan huuto "kuiiik" halkoo peilityynen järvenselän.

Yöllä, klo 2.35 herään laukauksiin. Yksi lähellä, kolme-neljä kauempana. Vie hetken ennen kuin tajuan, että sorsastus on alkanut klo 00.00. Sytytän pihavalot ja kävelen pihanperille, uuteen ihanaan ulkohuussiin. Joutsenet kaakattavat pimeässä yössä. Yritän tähyillä järvelle, mutta en näe mitään. Ihmettelen miten metsästäjät tietävät, näkevät, mitä ampuvat.

Aamukahvipöydässä sanon Miehelle, että täytyy katsella montako isää tai äitiä sorsalapset ovat menettäneet. Jos on luonto raadollinen, niin on ihminenkin.

En kestä ajatusta isokoskelon tai tavin tai punasotkan yöllisestä kuolemasta. Juuri kun ovat opettamassa lapsiaan lentoon. Miten muka lennossa erottaisi kuka on yöllisellä matkallaan?

*********
Ostin kaksi kirjaa kauppareissulla. Sain paljon enemmän. Wistawa Szymborskan Hetki, ja Sirkka-Liisa Kivelän "Vuoroin minussa vanhuus, nuoruus", suomalaisia runoja vanhemisesta siivittivät aamuhetkeä ja junamatkaa tänään. Kirjakauppias sanoi huomioineensa Kivelän ajatukset, mutta kertoi, että ei ole vielä aikaa näille ajatuksille. Sanoin ostavani kirjan vanhuuden varalle, vaikka tiesin syyhyäväni sen sisällölle samantien. Upeita runoja suomalaisilta runoilijoilta. Niinkuin tämäkin:

"Puut vapisevat,
kun vanha mies veisaa
virttä huoneessaan
yksin.
Ovi on auki.
Hänen veneensä odottaa rannalla,
lokit, saattajat,
kivillä valvovat."

Niilo Rauhala 1989

Olikohan tämä mies Holman Hannes, isokourainen kalastaja pohjoisesta syntymäpitäjästä?

Arvostan paikallisia olosuhteita ja erityisesti kirjakauppaa, joka on kymmenen kilometrin päässä mökkipihasta. Olen kannatuksen vuoksi ostellut silloin tällöin kirjoja mökkipitäjän kirjakaupasta, mutta ei sekään auta. Omistajanainen sanoi lopettavansa. "Ei kannata, kesämyynti ei riitä... kunta lopetti koulukirjojen keskitetyn tilaamisen täältä..." Surullista. Kirjakauppa pienessä kylässä on enemmän kuin Akateeminen Helsingissä tai Espoon Tapiolassa. Se on loton, ässäarpojen ja paikallisten kulttuuritapahtumien mainospaikka. Veikkauksen raha-arvontoihin voi osallistua apteekin viereen tulleessa R-kioskissa. Kirjakauppa jää kakkoseksi. Miten surullista.