Ulkohuussi, Pikkula, Pihanperä, Toiletti

Se on Enemmän kuin Huussi.
Se on punamullanvärinen, sisältä paneelattu, pellavaöljytty iso tila.
Soikea musta aukko keskellä höylätystä laudasta huolella tehtyä leveää penkkiä.
Koskematon. Tuoksuva. Neitseellinen.

Huussi. Arkisesti tyhjennettävä kompostikäymälä.

Mies on tehnyt sitä viimesenpäälle ammattitaidolla. Pyörittänyt betonia "ruukimyllyssä". Valanut pohjan. Piirtänyt pehmeään sementtiin omat nimikirjaimensakin ja vuosiluvun. Pysyvä merkintä paskahuussin perusmuuriin, että vuosienkin jälkeen voi nähdä kuka sen rakensi. Miehen huumorintajua.

Naputellut seinälaudat omasta taapelista. Tehnyt harjakaton. Nikkaroinut oven. Eikä mitä tahansa ovea, vaan leikannut täydellisen sydämen sekä ulkopuoleen että sisäpaneeliin. Kaunis kuin mikä. Sydänikkunasta näkee järvelle ja kasvimaalle.

Ilmastointiputki takaseinässä kuten saranoilla oleva tyhjennysluukkukin. Taideteos sinällään. Lisäksi ilma-aukko lattianrajassa sekä katonharjanteessa. Mustan reiän alapuolinen maailma on oma lukunsa; tervattu takaseinä antaa oman arominsa ja lieventää hajuhaittoja. Musta iso muovisaavi pohjareikineen kompostoi ihmisjätteet takuuvarmasti. Aikain saatossa, sanoisin.

Vielä puuttuvat mustan aukon kansi, valkoiseksi maalatut laudat ovenpielistä ja katonreunuksesta sekä sydänikkunan sisäreunan maalaus punaiseksi - pikantiksi yksityiskohdaksi.

Sisärekvisiittaakin on mietitty. Vessapaperirullan käyttäjäystävällisyys, vararullat, kirja- ja lehtiteline, peili, verhokappa sivuikkunan reunaan, karikepönttö, käsienpesu....

Huussi on kuin temppeli. Niin neitseellinen, että tohtiiko tuonne asioimaankaan. Nauroimme miehen kanssa, että luonnetta vaatii, että tähän pyhättöön uskaltautuu niinkin arkisia asioita toimittamaan. Ainakin ensimmäiseltä kävijältä. Vähintään urkumusiikkia taustalle edellyttäisi tämän Pikkulan avajaiset. :)

Täydellinen se on, paitsi viihtyvyyden puolesta; saattaa nimittäin käydä niin, että siellä asioiva viihtyy niin, että oven takana olevassa jonossa voi mennä pissit housuun! :)