Palasin mökiltä tänään ja ensimmäiseksi ryntäsin parvekkeelle katsomaan miten "viherkasvikylpylävieraani" jakselevat. Perjantai-aamuna laitoin vedet piripintaan, varmistin villalankakastelu-metodin. Hyvin oli toiminut jälleen: kärsimyskukka on yhden kukan verran avautuneena, kaksi kukkaa sulkeutuneena. Kuudestatoista nupusta on kuusi kukkinut. Kliivia tekee uutta lehteä, onnenbambu huiskuttaa latvaansa iloisena.
Sanotaan, että Elämän pieniä iloja. Olen toista mieltä.
Kaikki paitsi kukkiminen on turhaa.
Terveisiä Mårtensonille.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti