Musette ja Arlette

Olen kaivannut Käpyläntien Ystäväni, entisen kollegani kanssa vietettyjä "maailmanparannusiltoja". Olen kaivannut Sinua ja myöhäiseen yöhön kiitäneitä hetkiä työpäivän jälkeen. Keskustelua, ajatustenvaihtoa, tajunnanvirtaa.

Olen muistellut työmatkojamme, jolkottaessamme junassa Kouvolaan ja Tampereelle. Muistatko? Tiiviitä työpäiviä, ihmisten kohtaamisia, raukeaa oloa hotellihuoneen yksityisyydessä, jossa jatkoimme asioiden työstämistä. Sehän oli viime vuosituhannella, sen viimeisenä vuotena, maaliskuussa, muistan.

Monta kertaa sen jälkeenkin, enemmän yksityisesti, paransimme alati pahenevaa maailmaa - ja lopulta huomasimme, että ei se siitä valmiimmaksi tullut, mutta helpotti hitusen. Työhuoneesi visuaalinen väljyys, esteettisten yksityiskohtien jatkumo, silmille sopiva. Sinun näköinen avara tila. Elämän maku. Aika, joka tuntui aina pysähtyvän kanssasi.

23.5.2001 olimme sopineet tapaamisen Lönnrotinkadulle, sisätiloihin. :)
Olen merkinnyt tuon tapaamisajankohdan tuliaisena tuomasi kirjan alkulehdille. Kirjan virittämät assosiaatiot tuovat Sinut lähelle. Olet Ihminen, joka tekee kaiken ajatuksella.

Kirja kertoo Rudolf Koivun piirtämistä paperinukeista, jotka ovat osa eurooppalaista vuosisadan alun kuvitustaidetta. Koivun paperinukkien tarina liittyy hänen Pariisin ja Lontoon opintomatkoihin. Piirrosten mallina oli ollut Sirkku Salmensaari, Rudolf Koivun kummitädin tytär. Kirja sai alkunsa Tuuloksessa 1995 olleesta Rudolf Koivu-näyttelystä, jossa kirjan tekijä oli tutustunut paperinukke-malliin, Sirkkuun. Näyttelyssä oli ollut esillä pieni piirustus kuninkaasta, joka oli löytynyt pahvirasiasta mummulan vintiltä Juttilan Kettulasta. Pientä tyttöä oli kiinnostanut Rudolfin kertomat sadut ja tarinat, joihin kuvittajamestari oli paperinukkejaan piirtänyt.

Musette ja Arlette-kirjassa on kahdeksan Rudolf Koivun paperinukkiin liittyvää tarinaa, jotka kuvittajamestari kertoi kummitätinsä tyttärelle vuosina 1915-1918 ja johdatteli hänet niiden kautta kirjallisuuden ja taiteen maailmaan.

Sirkku... Tuulos... vanha villiintynyt luonnontilainen kesäpaikan pihapiiri... ja myöhemmin paljon paljon muuta. Kokonainen Elämä.

Muistan sen toukokuisen illan. Stockan Herkusta pikaisesti loihdittu illallinen kahdelle ystävykselle.
Musetelle ja Arletelle.