Jokaisella sanalla on oma värinsä. Huhtikuu on siniharmaa, en tiedä miksi. Toisilla sanoilla väritys on selkeärajaisempi kuin toisilla. Värit kulkevat mukana puhuessani tai kuunnellessani toisten puhetta. Ne ovat alitajunnan maku- tai tuoksumuistoja, ne antavat sanoille tunnelman. Tiistai on sininen. Minulle se tarkoittaa energisyyttä, hyvärytmistä tekemistä, virkeyttä. Ihmettelen, että viikon viimeinen työpäivä, perjantai, ei ole vihreä, vaan punainen. Punainenhan mielletään perinteisesti vahvaksi voimaväriksi, mutta kvarttaalitalouden edellyttämällä työtahdilla perjantait sopisivat olla paremminkin vihreitä kuin naatit.
Siniharmaa huhtikuu on tänä vuonna vain aika Diagnoosin ja Operaation välissä. Huhtikuu on hyvästelyjä vaille.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti