"Minä tulen tuhansien murheellisten laulujen maasta. Olen maailman onnellisin mies.
Olen niin onnellinen että melkein uskon räjähtäväni kappaleiksi. Kun nousen ylös aamuisin, tunnen itseni niin onnelliseksi etten tiedä selviänkö päivän loppuun asti.
Ja kun menen sänkyyn iltaisin, olen niin onnellinen etten saa nukutuksi. Koko yön makaan sängyssä ja vääntelehdin onnesta."
(Frode Grytten: Laulu linjalta 69, klo 06:47, s. 61. Kokoelmasta Popmusiikkia. Suomentanut Jarkko Laine. Johnny Kniga 2004.)
Runotorstai on edennyt sunnuntaihin.
Onnellinen Mies, rannalla, yhden niistä tuhansista järvistä.
Aamun muisto.
Pulahdus utuiseen järveen, lämpimän vuoteen tuoksu, lakanoiden painauma käsivarsissa.
Mies yksin
mutta ei yksinäisenä.
Lähdön hetkellä lähtemättömästi.
Tässä hetkessä autuaassa.
Matkani jälkeen kaukana, lähellä
onni yksinkertainen.
sunnuntai, elokuuta 20, 2006
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Runosi on kaunis ja seesteinen. Tunnelma on kuulas, rauhallinen. Onnellinen.
Toivottavsti osaalistut taas Runotorstaihin. Kannattaa jättää ilmoittautuminen haastekirjoituksen kommentteihin.
Hieno tunnelmakuva. Yksinkertainen onni. Jug jug.
Jug jug :) kiitos hanhensulka palautteesta. Varmasti kustannustoimittajalla olisi tuohon paljonkin editointiehdotuksia, mutta blogikirjoittaminen on ihanaa juuri sen vuoksi, että vain taivas on kattona. Tällä niityllä saa kaikki kukat kukkia, kehnommatkin :)
Lähetä kommentti