Hauska bloggaaja kirjoitti nykyaikaisen Aapisen kirjanjulkaisemisesta. Oli tehnyt postmodernin Aapisen - hieno oivallus. Nykyajan lapset eivät ymmärrä enää niitä loruja, joita meidän ikäiset lukivat aapisestaan ja muistavat ne yhä: "neekeri pesee kasvojaan, muttei valkene ollenkaan". Moraalisaarnat ovat menneet perille. Lakupatukat ja Brunbergin suukot ovat kultivoituneet kalpeiksi aavistuksiksi entisajan lakupekoista ja neekerinpusuista. Ei se ollut rasismia - tai ei sellaiseksi edes ajateltu - enemmän se oli eksotiikkaa, mainosmiesten kujeita kaikki tyynni.
Nykymaailma on desinfioitunut osittain turhanpäiten. Vakavaotsaista direktiivimoraalia on riittämiin. Huumorintaju ei ole vähäpätöisin kriteeri kun tehdään henkilövalintoja työpaikkoihin. Tämän päivän työelämä on niin rankkaa että tosikoita käy ihan sääliksi.
G
Gabriel maistelee gourmetaan
miettii hieman, "men ganska bra",
hihkaisee Gee ja empii hetken,
päättää uusia piknik-retken.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Heh, olet varmaan ensimmäinen, joka kutsuu minua hauskaksi bloggaajaksi, yleensä luonani käydään ja tullaan tuskaisiksi, surullisiksi ja ahdistuneiksi, koska juttuni nyt ovat mitä ovat.
Kiitos.
Sidu på Gabriel!
Huomenna ovat vuorossa kirjaimet e, f, g ja h.
Hah, tästä tuli mieleeni: yksivuotias lapseni näki kuvan mustaihoisesta ihmisestä ja sanoi: Hiekkaa, pestä. (Että kasvot olisivat pesun tarpeessa). Ja ei ole rasistisen kodin kasvatti.
Aapisrunoilija: hauskuus on katsojan silmässä. Opetusministeriön seula ei ehkä antaisi julkaisulupaa aakkos-metodillesi, mutta jokainen kirjaimesi sisältää tämän ajan raadollisuuden - liian varhain menetetyn lapsuuden.
hetket: lapset ovat ihania autenttisuudessaan!
Asiat ovat miltä näyttävät ilman arvolatauksia tai arvailuja.
Lähetä kommentti